Johannes Gutenberg
|
Tämä artikkeli sisältää tarkoituksellisia typoja! Älä siis poista typoja tästä artikkelista! Muunlainen parantaminen on toki sallittu. |
Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg (1398–1468) oli saksalainen seppä ja painovirheiden keksijä. Hänen kehittämänsä kirjapainokone mahdollisti painovihreiden massatuotannon ja nopean levittämisen, kun aiemmin luostareissa käsin tehdyt krijoitusvirheet olivat olleet kalliita ja levinneet hitaasti. Häntä pidetään myös roskapostin ja mainoslehtisten isänä.
Painetut kirjat[muokkaa]
Gutenberg painoi vuosien 1450 ja 1455 välisenä aikana useita kirjoja, mm. kuuluisan Gutenbergin "Ramatrun" eli Bilbia Sarcan, jonka nimessä oli peräti kaksi painovirhettä.
Gutenbergin Raamatusta tuli välitön bestseller useammasta syystä. Ensinnäkin se oli halvempi kuin aiemmat käsintehdyt kopiot (vaikka maksoikin tavallisen ihmisen kuudenkymmenen vuoden palkan), ja toiseksi sen sisältö oli hauskempi kaikkien painovirheiden takia. Etenkin se, että sana "älä" jäi painoteknisen virheen takia puuttumaan kuudennesta käskystä, lisäsi kirjan suosiota valtavasti.
Gutenberg julkaisi myös painovirheet Hatrauskijralisuutta, Latinan kelioppi, Paavin ketokirja ja Inkvisittion vistikirja sekä vähemmälle huomiolle jääneet painovirheet Kumimmat misut kuparipiiroksina ja Renessanssissin rivoimmat laulut, joita sai tiskin alta kaikista hyvinvarustetuista kirjakaupoista.
Gutenbergin perintö - osa I[muokkaa]
Johannes Gutenberg meni vararikkoon ja kuoli köyhänä hassattuaan kaikki painovirheillä tienaamansa rahat turhuuksiin. Hänen perintönsä oli mitätön.
Gutenbergin perintö - osa II[muokkaa]
Gutenbergin aineeton (=sellainen, joka ei hyödyttänyt häntä eikä hänen jälkeläisiään pätkääkään) perintö on sen sijaan mittava. Hänen keksintönsä mahdollisti sen, että painovirheet levisivät pian ympäri Eurooppaa nopeammin kuin koskaan. Tämä johti siihen, että myös hyvin arveluttavat henkilöt, kuten Martti Luther, pääsivät levittämään omia painovirheitään laajalle. Gutenbergin painotekniikka kehittyi lopulta meidän tuntemiksemme lehdiksi, kuten Seiskaksi, Ilta-Sanomiksi ja sen sellaisiksi. Näissä lehdissä painovirheitä esiintyy enää harvoin, mutta sen sijaan niiden sisältö on sitä ihtiään.
Katso myös[muokkaa]
