Hammaslääkäri
|
Tämä artikkeli on Suomen hammaslääkäriliitto ry:n suosittelema. |
”Avaatko suuta vielä hieman?”
~Hammaslääkäri
”Tämä ei satu yhtään.”
~Hammaslääkäri valehtelee
”ÄÄÄIITIIIII!!!!!”
~Sinä
”No, tuntuuko se pinta tasaiselta?”
~Hammaslääkärin kysymys sinulle. Hän odottaa sinun vastaavan huolimatta siitä, että kidassasi on seitsemän mielikuvituksellista instrumenttia.
”Ahwwa ahhwa.”
~Vastauksesi edelliseen. Hammaslääkäri tulkitsee sen haluamallaan tavalla.
”Siellä on itku ja hammastensärky”
~ Jeesus kertoo kokemuksiaan hammaslääkäristä
”Höh, ei sattunut yhtään.”
~Minä
Hammaslääkäri (ruots. tandläkare, saks. Zahnartzt) on lääkäri, joka on erikoistunut suun, leukojen ja hampaiden kaiveluun ja ronkkimiseen. Suomessa kolme etnistä heimoa saa hammaslääkäripalveluita: oululaiset hammaslääkärit hoitavat saamelaisia, turkulaiset saaristolaisia ja helsinkiläiset stadilaisia. Muualla Suomessa kärsitään hammaslääkäripulasta ja muun muassa Savossa ja Telajärvellä on koulutettu useita hitsaajia parodontologien tehtävään.
Historia[muokkaa]
Lääkärit stressaantuivat 1800-luvun lopulla tilanteeseen, jossa joka kolmannen kuolleen potilaan kuolinsyy oli karies. Varsinkin gynekologiasta kiinnostuneita olisi houkutellut aivan toisenlaisten reikien diagnoisointi, joten pian suu(huuh)telusta innostuneet eriytyivät omaksi ammattikunnakseen. Myöhemmin hammaslääkärit ovat kuitenkin alkaneet ymmärtää, ettei pää ole irti ruumiista, ja kutsuvat itseään erikoislääkäreiksi.
Hammaslääkäri on edelleen pelätty ammatti: vain alatiesynnytyksen kokeneet ja ympärileikatut ovat kokeneet kovempaa kipua. Hammaslääkärillä itsellään ei ole toimenpiteiden aikana lainkaan tuntoaistia, eikä kokeneinkaan ammattilainen voi tietää potilaan tuntemuksia.
Työnkuva[muokkaa]
Hammaslääkäri aloittaa toimenpiteensä istuttamalla potilaansa tuoliin, johon tämä kiinnitetään raajoista nahkaremmeillä. Sitten hän pakottaa uhrinsa avaamaan suun erityisvalmisteisilla leuanlevittimillä ja ahtaa huulten väliseen aukkoon pumpulituppoja ja muita imukykyisiä valmisteita nähdäkseen, kuinka paljon niitä sinne menee ennen kuin potilas menettää tajuntansa ja on vaarassa tukehtua. Mitoitettuaan tällä tavalla kätevästi potilaan suuaukon tilavuuden pystyy hammaslääkäri valitsemaan mahdollisimman suurikokoisen porakoneen seuraavaa vaihetta varten, joka tunnetaan kansankielessä nimellä poraaminen. Jos potilas ei olisi pökrännyt jo pumpulivaiheessa, hän mitä varmimmin pyörtyisi viimeistään nähdessään hampilääkärin porakoneen. Ennen itse poraamisvaiheen alkua avustava hammashoitaja tyhjentää uinuvan potilaan taskut ja vie kaiken rahanarvoisen tavaran. Kun tästä on selvitty, työntää hammaslääkäri tuhovälineensä avuttomana koisaavan uhrinsa suuhun ja tekee tämän purukalustosta reikäjuustoa. Sitten hän paikkailee hampaat kuntoon ja poistuu kirjoittamaan valtavaa laskua sillä välin, kun hammashoitaja läiskii potilaan hereille. Tokkurainen ja usein uikuttavaa ääntä päästävä potilas saatetaan ulos huoneesta, häntä kiitetään käynnistä ja toivotetaan tervetulleeksi uudestaan.
Ammatti tänään[muokkaa]
Alasta on moneksi. Hammaslääkärikunta naisistuu koko ajan; jopa 70% ammatinharjoittajista on hameväkeä. Jokereiden, TPS:n ja Kärppien hampaattomista pelaajista on odotettavissa pitkäaikaisia asiakkaita monille vastavalmistuneille (nais)hammaslääkäreille, joten tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät valoisilta. Lisätienestejä tarjoaa myös hammasharjojen mainostaminen televisiossa, josta on tullut suuri bisnes tohtorin arvon omaaville parodontologeille.