Goa Tze
|
Voi olla, että tämä artikkeli on syvältä, mutta se on ryöstetty muun kielisestä Uncyclopediasta vaihtelevantasoisella menestyksellä. Varasta itse paremmin! |
”Mitä avoimempi portti, sitä lähempänä paratiisi.”
~Goa Tze
Goa Tze (pinyin: Goazǐ; mongoliksi Goa Tsé, koreaksi Koa Ze) oli taolainen erakko, joka vaikutti Kiinassa Han-dynastian aikaan 100-luvulla jaa. Goa Tze tuli tunnetuksi kirjoittamastaan Elämän levein portti -opetusteoksesta, joka on vaikuttanut suuresti kiinalaiseen filosofiaan. Teos toimi keisari Huanin ajoista asti keskeisenä oppikirjana Kiinan hoveissa ja vaikutti siten koko imperiumin ajatusmaailmaan. Goa Tzen elämästä kertovat tarinat ovat historiantutkijoiden mukaan myöhempien keisarien sepittämää mytologiaa, mutta muutamia luotettavia lähteitäkin on löydetty.
Nuoruus
”Valaistumisen voi nähdä vain neljännellä silmällä.”
~Goa Tze
Goa Tzen nuoruudesta ei ole säilynyt juuri tietoja. Hän tuli ensimmäisen kerran hovin tietoisuuteen Han-dynastian loppuaikoina toimiessaan puutarhurin oppipoikana. Kiinassa elettiin synkretismin aikaa lännestä ja idästä tulevien vaikutteiden ristivedossa. Uudet aatteet levisivät nopeasti, ja kun Goa Tze eräänä päivänä mietiskeli Buddhan ensimmäistä jaloa totuutta, "Elämässä on kärsimystä", hän koetti joogatemppua nimeltä "Kani kaivelee koloa" ja löysi henkilökohtaisen valaistuksen.
Kamppailulajien pariin
”Typerys pysyy sulkeutuneena, viisas venyttää rajojaan.”
~Goa Tze
Goa Tze ymmärsi, että hänen meditointinsa vapauttamat energiavirrat voisi valjastaa mietiskelyn lisäksi myös itsepuolustuskäyttöön. Goa Tzen konkreettisin muisto jälkipolville on hänen kehittämänsä erikoinen taistelulaji Goazidao, joka tunnetaan parhaiten koreankielisellä nimellään Goa Tze Do (eli Tyhjän keskuksen tie).
Perinteisessä kungfussa hukattiin Goa Tzen mukaan energiaa aivan turhaan. Hän uskoi pikemminkin, että yksi ainut oikeaoppisesti suoritettu liike voi estää välikohtauksen täysin väkivallattomasti. Seuraavat kahdeksan vuotta Goa Tze vietti temppelissään miettien, kuinka tämä liike tulisi suorittaa. Samalla hän suoritti askeettisia venytysharjoituksia, jotka auttoivat niin mielen kuin suoliston puhdistautumisessa.
Kahdeksantena vuonna Goa Tzen meditaatiohetki keskeytyi, kun joukko ryöväreitä saapui hänen temppeliinsä pahat mielessään. Kun ryöstäjät tulivat temppelialueelle, Goa Tze käveli rauhallisesti ulos, kääntyi selin ryöväreihin, kumarsi ja nosti kaapunsa helmat. Roistot purskahtivat nauruun, mutta se jäi lyhyeksi, kun Goa Tze venytti itsensä äärimmilleen. Ryövärijoukon johtaja kuoli tarinan mukaan niille sijoilleen. Muut ryöstäjät joutuivat pakokauhuun ja säntäsivät kauhusta kankeina läheiseen suohon.
Goa Tze pystyi tarinoiden mukaan laajentamaan oppilaidensa tajuntaa lähemmäs valaistumista yksinkertaisilla joogavoimillaan. Hän yksinkertaisesti suoritti alimmille chakroille rituaaleja, jotka vapauttivat ilmavirtoja käytettäväksi yliluonnollisessa alatievihellyksessä (chángxiào). Valitettavasti näiden tekniikoiden sisältöä ei enää tunneta.
Vaikutus länsimaissa
Varhaisen romantiikan aikana kiinnostus vieraisiin kulttuureihin ja aiemmin silkkana taikauskona pidettyihin traditioihin heräsi ympäri Euroopan. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa myös Goa Tzen elämä ja opetukset saivat ensikertaa länsimaissa osakseen sitä kohtalaista tunnettuutta, jota ne edelleen nauttivat. Ns. järvikoulun runoilijoihin kuulunut Samuel Taylor Coleridge käytti muutenkin tärkeimmissä teoksissaan orientalistista kuvastoa (mm. ”Kublai Khan”), ja erityisen kuuluisaksi nousi hänen kuvauksensa goatzelaisesta itsepuolustuksesta:
”Hush, beating heart of Christabel!
Jesu, Maria, shield her well!
She folded her arms beneath her cloak,
And stole to the other side of the oak.
What sees she there?”
~teoksesta Christabel
Elikkä:
”Hys, sydän Christabelin rytmikkään!
Jessusmaaria, suojelkaa hänen lähdettään!
Hän kätensä laittoi kloaakkinsa reunoille
ja peruutti tammen toiselle puolelle.
Mitä perssilmä näki siellä?”
~suom. Yrjö Jylhä
Runossa on niin vähän järkeä, että se on luultavasti saanut vaikutteita myös koaneista.
Ainoastaan muutamia Goa Tze Don taitajia on enää olemassa. Heidät on helpointa tavoittaa Internetin kautta Kiinan-matkan sijaan. Nykyajan Goa Tze Do:n taitaja Kirk Johnson kuoli hetkittäin sitten. Syytä poismenoon ei tiedetä, mutta varmaa on ainakin se, ettei hän kuollut ummetukseen. Kirk Johnson tunnettiin myös taiteilijanimellä Goatsemies.
Goa Tze jätti jälkeensä myös ikävän reiän USA:n talouteen, nimittäin monet kuuluisat Goatse-harrastajat käyttävät kallisarvoisia taitojaan väärin ja Goa Tzen oppeja vastaan, kuten toimimalla kuriireina kansainvälisessä huumebisneksessä.
Katso myös
- Anaaliseksi
- Perse
- aiheeseen mahdollisesti liittyvä peli
- Hankotse
- Zhuangzi
- taolaisuus
- kungfutselaisuus
Aiheesta muualla
|
Filosofisia haihattelijoita |
|---|---|
|
Herakleitos - Parmenides - Sokrates - Platon - Aristoteles - Kungfutse - Goazi - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - Arnold Geulincx - Gottfried Leibniz - John Locke - George Berkeley - David Hume - Voltaire - Jean-Jacques Rousseau - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein - Martin Heidegger - Theodor Adorno - Louis Althusser - Jacques Derrida - Michel Foucault - Paul Feyerabend |