Agnostismi
”Soattoop olla voa soattoop olla olemattannii”
Agnostismi on maailmankatsomus, jonka mukaan Jumala voi olla olemassa tai voi olla olematta. Tai kaikki agnostikot eivät ole tästäkään aivan varmoja. He ovat melko varmoja myös siitä, että Jumalasta tai ateismin oikeudellisuudesta ei voida saada tietoa. Paitsi, että osa heistä on sitä mieltä, että tämä olisi ehkä kuitenkin mahdollista ja että nyt ei ole sellaista tietoa saatavissa. Tai ainakaan heidän tietääkseen.
Hyperagnostismi[muokkaa]
Tämän näkemyksen mukaan on mahdotonta tietää, voidaanko Jumalan olemassaolosta tai -olemattomuudesta tietää mitään. Siinä missä agnostikko katsoo, että Jumalan ja hänen kaltaistensa olioiden olemassaolosta ei voida sanoa juuta eikä jaata, katsoo hyperagnostikko mahdottomaksi tietää, onko moisella näkemyksellä perusteita. Hyperagnostismin kerrannaisvaikutuksena on syntynyt porrastettu multihyperagnostismin suuntaus, joka ei näe perusteita olettaa, että inhimillisin keinoin voitaisiin saavuttaa mitään käsitystä siitä, onko perusteltua ajatella, että ei ole perusteltua ajatella, että ihminen ei voi saada selville mitään jumaluuksien olemassaolosta. Kuvattua näkemystä kutsutaan ensimmäisen portaan multihyperagnostismiksi. Multihyperagnostismin valtavirta yltää viidennen portaan multihyperagnostikkoihin (joiden mukaan ei voida tietää, voidaanko tietää, ettei voida tietää, voidaanko tietää, ettei voida tietää, voidaanko tietää, ettei voida tietää, voidaanko tietää ettei voida tietää jumalolentojen olemusta koskevia asioita), ja esimerkiksi 17. portaan multihyperagnostismi on hyvin harvinaista.
Hyperagnostismin suuntauksilla ei ole ollut juuri vaikutusta, sillä hyperagnostikoilla on jatkuva migreeni, mikä estää heidän osallistumisensa julkiseen mielipiteenvaihtoon tai mihinkään muuhunkaan.
