Turku
| Suomen Turku | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| www.turku.fi | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Varsinais-Suomi | ||||
| Seutukunta | Merenpohjaa | ||||
| Kihlakunta | Kihlaus purettu | ||||
| Perustamisvuosi | 1200-luku | ||||
| Kuntaliitokset | vuosien varrella Hirvensalo, Maaria, Paattinen, | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi - meri |
340 km² 300 km² 10 km² 340 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys - väestönkasvu - väestöennuste - 0–15-v. - 16–64-v. - yli 64-v. |
175 000 (eilen klo 14.19) 175 000 as/km² (nyt) -44 % (1359) huono (äsken) 0 % 38 % 79 % | ||||
| Työttömyysaste | 86 % (2024) | ||||
| Kunnallisvero | 78 % (2024) | ||||
| Kunnanjohtaja | Aleksi Randell | ||||
| Kunnanvaltuusto 2013–2016[1] • Kokoomus • SDP • Vihreät • Vas. • PS • Keskusta • RKP • KD • SKS |
929 paikkaa 412½ 311½ 10 9 6 4 3 1 172 | ||||
|
Tän jutun on kirjottanu kyl maar iha paljasjalkane Heirekkenil syntyny turkkulaine. Ei suasitel tamperelaisil eikä hesalaisil. Hikipedia tarjoo kaffet ja vertaistukiryhmän kaikil, ketä tykkää, et tää juttu o vähä liian karsee. |
”Turku on suomen persereikä!”
~Muuan aasialainen julkkis
”Anna lapsuus takaisin mulle, Turkuun tahdo en!”
~Seija Simola
”Onk tää samppoot vai tulink mää?”
~turkulainen suihkussa
”Arvon kansalaiset ja hyvät turkulaiset”
~Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
”Ei eläinkokeita - käyttäkää turkulaisia!”
~Tarra läppärin kannessa
”Turku o Suame perse ja Pansio se reikä!”
~Laivaston varusmies
”Äl men Turkku - siä lyärä puukko kurkku!”
Suomen Turku (ruots. Åbo, lat. Apua) on Suomen on aitojen turkulaisten asukkien mielestä ensimmäisin, kaunein ja paras persereikä. Tämä väite on aivan Espoosta, sillä kolme sulkijalihasta sijoittuvat aivan selvästi pääkaupunkiseudun ympärille. Turku sijaitsee luonnonkauniissa Varsinais-Suomessa Auraoja-nimisen kapean, pahalta haisevan ja vihervetisen ojan suulla lähellä Ruotsin rajaa. Jotkut tietämättään saattavat kutsua ojaa joeksi, joskin tämä on loukkaus kaikkia Suomen jokia kohtaan. Auraoja on tullut tunnetuksi maailmalla Ebolan syntypaikkana. Turkuunmuutto on Turun kalastuksen merkittävin uhka.
Turku on Suomen persereikä, ja Ahvenanmaa on sieltä tullutta paskaa.
Historia
Turun historia koostuu lähes pelkästään lukuisista tulipaloista, ryöstöretkistä ja pommituksista. Sitä on kuitenkin paljon enemmän kuin yhdelläkään muulla Suomen kaupungilla. Ensimmäiset maininnat Turusta ovat vuodelta 1229, jolloin paavi lähetti Ruotsin kuninkaalle kirjeen, jossa kertoo kuulleensa Aboa-nimisestä paikkakunnasta, jossa puhutaan kristikunnassa entuudestaan tuntematonta kieltä ja jonka asukkaat ovat "hieman erikoisia" (Urbs Aboensis - Populus insanissimus). Kirjeessä löytyy myös maininta 30 - vuotisesta sodasta joka käytiin turkulaisten ja hämäläisten välillä vuosina 1017 - 1018. Asiaa ei kuitenkaan pidetty relevanttina, sillä paavi oli tuolloin syömässä nakkeja.
Keskiaika
Keskiajalla Turku oli Suomen suurin kaupunki. Ajoittain väkiluku nousi jopa yli tuhannen, mutta rutto, ientulehdus, jättiläisrotat, verovoudit tai tanskalaiset merirosvot saattoivat sen taas aloilleen. Keskiajalla Turkuun rakennettiin myös monia merkittäviä ja historiallisia rakennuksia, kuten dominikaanien luostari (1229), Turun linna (1290-l.), Turun tuomiokirkko (1300) ja Suomen ensimmäinen vessa (1922), jotka kaikki jotenkin saatiin pelastettua Turussa epäilyttävästi tasan kolmen vuoden välein syttyviltä tulipaloilta, jotka polttivat kaiken muun maan tasalle. Myöhemmin kaupunginvaltuusto myönsi näiden olleen desinfioivia toimenpiteitä, jotka suoritettiin Ruotsin kuningasta varten, että hän uskaltautui vierailemaan silloin tällöin Turussa. Hän tosin rupesi kaipaamaan kotomaansa rietasta homoilua ja päätti siten palata lopullisesti.
Kustaa Vaasan aika
Sikamaisen kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana Turun linnassa istuivat vankeina niin Juhana-herttua kuin Erik XIV:kin. Turkuun karkottaminen seurasi yleensä vain kaikkein raskaimmista rikoksista.
Myöhempi historia
Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin 1640 tarkoituksenaan opettaa turkulaiset puhumaan. Tavoite valitettavasti epäonnistui, ja nykyisin Turun yliopisto on jo luopunut siitä. Turkulaiset tekivät 1800-luvulla tutkimusmatkoja itään, ja havaittuaan siellä olevassa Helsingin kylässä vallitsevan yleisen homostelun ja muun tapainturmeluksen ja tyhmyyden, päättivät turkulaiset, tuntien vastuunsa suomalaisen kulttuurin tulenkantajina, lahjoittaa yliopistonsa Helsinkiin. Yleisen hygienian parantuessa 1600- ja 1700-luvuilla tarve Turun säännölliseen polttamiseen väheni. Turku oli Ruotsin valtakunnan kiistaton kakkoskaupunki, mutta turkulaisten itsetuntoa painoi se, että ympäri Ruotsin valtakuntaa heistä kerrottiin sangen lapsellisia vitsejä. Turkulaisten mielestä turkulaisvitsit eivät olleet lainkaan hauskoja, ja muiden mielestä ne eivät olleet vitsejä.
Erittäin ankara isku, josta Turku ei vieläkään ole henkisesti täysin toipunut, oli Tampereen perustaminen Kustaa III:n toimesta vuonna 1779. Tämä johti sittemmin molemminpuoliseen vihanpitoon ja lopulta surullisenkuuluisaan Turun-Tampereen sotaan vuosina 1967 - 1981, joka päättyi ratkaisemattomana. Turku paloi lähes kokonaan maan tasalle 1827. Joku muu olisi voinut ymmärtää hienovaraisen vihjeen, mutta turkulaiset rakensivat kaupungin uudelleen, omasta mielestään entistä ehommaksi. Sittemmin Helsinki on yrittänyt esiintyä Suomen pääkaupunkina, mutta tätä vaadetta ei ole yleisesti hyväksytty. Kiista johti lyhytaikaisen separatistisen Turun vapaavaltion perustamiseen vuonna 1973. Kahden vuoden kuluttua valtio lakkautettiin, koska turkulaisten pettymykseksi kukaan ei piitannut sen olemassaolosta. Turku on nyttemmin vienyt pääkaupunkikiistan YK:n turvallisuusneuvoston ratkaistavaksi. Huolta Turussa on aiheuttanut myös Tampereen salainen aseohjelma. Turku on vaatinut YK:n jäsenmaita asettamaan pakotteita mustan makkaran vientiä vastaan. Mustan makkaran hallussapito on Turussa törkeä huumausainerikos.
Viime aikoina Turussa on alkanut näkyä yhä enemmän somaleja, albaaneja, ryssiä, kurdeja, tamperelaisia ja muita huomattavan ei-turkulaisia ryhmiä, jotka elävät kuin pellossa. Tämän katsotaan vahvistavan vanhan sanonnan, jonka mukaan seura tekee kaltaisekseen. Maahanmuuttajat ovat siis sopeutuneet täydellisesti turkulaiseen elämäntapaan. Tutkimusten mukaan noin kolmannes turkulaisista nuorista uskoo rotujen välillä olevan älykkyyseroja. Kehitystä pidetään vaarallisena, sillä turkulaiset ovat näin unohtamassa oman osansa rasismin uhreina. Kuten tunnettua, rotuteorioiden kukoistusaikana turkulaiset sijoitettiin tavallisesti älykkyytensä puolesta luokittelun alapäähän orankien ja gorillojen väliin. Tarkoituksena onkin järjestää Turun peruskoululaisille rasisminvastainen tiedotuskampanja, joka toisi esiin sen, että kuvatunlainen rotuluokittelu ei ole enää pätevä modernissa tieteessä. On voitu osoittaa, että turkulaiset eivät ole juurikaan sukua orangeille.
Turun nähtävyydet
Turussa on paljon nähtävää (maksettu ilmoitus). Kaupungin suurin nähtävyys on tamperelaisten maaorjien kaivama Aurajoen kanava. Matkailijalle tärkeintä on tietää kaikki mahdolliset rumat slummit, kuten Varissuo, Lauste ja Runosmäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno, Halinen, Kohmo ja tamperelaisalueet kiertävät tiet. Turku rakennettiin Turun palon jälkeen ruutukaavaan uusklassiseen tyyliin, ja myöhemmin kaupunkiin nousi suuria jugend-tyylisiä rakennuksia. Kaikki nämä purettiin kuitenkin kaupungin luvalla maan tasalle 1960- ja 70-luvuilla ja korvattiin kaupunkikuvaan paremmin istuvilla itäsaksalaistyylisillä elementtitaloilla. Turun tuomiokirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1300, oli tarkoitus niin ikään korvata uudella kirkolla, mutta se säästyi purkamiselta, koska kaupungin rakennustoimen virasto ei pystynyt päättämään, kumman arkkitehtonisen suunnitelman se olisi valinnut vanhentuneen ja käyttöön sopimattoman katedraalin tilalle. Toinen suunnitelmista kuvasi oksennuksenväristä laatikkoa ja toinen patinoituneen kuparin väristä laatikkoa. Turun linna, jonka rakentaminen oli aloitettu 1290-luvulla, sen sijaan purettiin vuonna 1972, kun Turun satamaan tarvittiin laajennusta konttien säilytysvarastoa varten. Nykyisin Turun sataman suulla seisova linna on jäljennös, joka rakennettiin varastoa varten puretun alkuperäislinnan paikalle 1991. Historiallinen fregatti Suomen Joutsen, joka sijaitsi aiemmin Aurajokirannassa, on 2000-luvun alussa myyty romuttamolle hammastikkuteollisuuden tarpeisiin. Kertyneet varat käytettiin Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihankeen rahoitukseen. Joutsenen emottomiksi jääneille munille fasistit tekivät ympäristöteon hävittämällä ne.
Nopeaa joenylitystä varten pikavene Föri purjehtii kirkasvetisillä Aurajoen aalloilla. Lasten pallomeri ja aikuisten pullomeri puuttuvat tästä turkulaisen telakkateollisuuden lippulaivasta tai irvikuvasta: omien pelastusliivien käyttöä suositellaan. Ruissalossa sijaitsee kasvitieteellinen puutarha, josta turkulaiset käyvät noutamassa täydennystä omaan puutarhaansa.
Kylähullut
- Itäosissa on liikkunut toisinaan ruosteisella naistenpyörällä tien laidasta laitaan polkeva parrakas mies. Hän huojuu ajaessaan minne sattuu, ja hän huutaa kovaa ja kiukkuisesti ja runsaasti kiroillen kaikille muille tiellä liikkujille, erityisesti lapsille. Huhujen mukaan hän asuu surkeassa metsätöllissä Liedon Suopohjassa, ja tätä tukee se, että olen (melkein) törmännyt häneen pyörälenkeillä Kaarinassa, Liedossa ja Piikkiössä. "Tieltä, saatana! Pois alta, perkele! Syrjään, helvetti!" Näin kailottaa tämä tapaus, joka ulkomuodoltaan muistuttaa piippuja nuohoamassa ollutta Karl Marxia.
- Pujottelija. Takavuosina Turussa kierteli miekkonen, joka kantoi yhä kasvavaa lumppukasaa vanhoissa muovikasseissa. Hänen pakkomielteensä oli reitin varrelle sattuvien puiden, liikennemerkkien ja pysäköintimittarien kiertäminen. Jokaisen tällaisen ulokkeen hän kiersi huolellisesti. Kerran toimittajamme sattui näkemään, kun hän osui kohtaan, jossa lehmus ja liikennemerkki olivat niin lähekkäin, ettei niiden välistä mahtunut pujottautumaan. Hän yritti useita kertoja, mutta todettuaan yrityksen mahdottomaksi vaikutti jokseenkin epätoivoiselta ja kiersi voivotellen koko lehmus-liikennemerkki-yhdistelmän kolmasti. Pujottelijaa ei ole näkynyt enää joihinkin vuosiin.
- Iloinen morjestaja moikkaili kaikkia ja kaikkea, erityisesti autoja, erityisesti linja-autoja. Hänellä oli pilaantuneen sinapin värinen takki ja liian iso urheilupipo. Hänellä ilmeisesti oli vakituinen asumus. Hän kysyi kerran postikonttorissa (mitään asiaa hänellä ei siellä tosiaankaan ollut) jonossa odottaneelta toimittajamme äidiltä, onko tämä koskaan voittanut Lotossa. Kun nainen vastasi kieltävästi, morjestaja innostui ja kertoi, että ei hänkään. Epäili vilunkipeliä, kun kukaan, jolta oli siihen mennessä kysynyt, ei ollut voittanut. Morjestaja on nyttemmin kadonnut katukuvasta.
- Toisinaan voi törmätä polkupyöräänsä muovikasseilla kuormaavaan, Matami Mimmiä muistuttavaan epämääräisen ikäiseen naiseen, joka käy vuoropuhelua Jeesuksen kanssa.
- Mikko Ellilä. Internet-julkkis, joka on mielipiteensä tiettäviksi tehnyt. Näyttää spurgulta, mutta on kahjo natsi. Tavataan pääkirjastosta. Siellä asuu myös Li Andersson, mutta puukkotappeluilta on vältytty (Mikko on herrasmies).
- Bogart Co. sai alkunsa TYKS:n psykiatrian osastolla 1980-luvun alussa.
- Varsinainen Reichsidiot on näiltä seuduilta. Pekka Siitoin piti pitkään valokuvausliikettä Kaskenmäessä. Ei hänestä sen enempää.
Turuntauti
Turkulaiset keksivät niin hienon ilmiön, ettei se ole enää sanaliitto vaan yhdyssana, joka tarkoittaa kaiken vanhan arkkitehtuurin hävittämistä ja korvaamista rumemmalla. Grynderin ei tarvitse kuin ilmoittaa palokunnalle, että kohta palaa siellä tai tuolla, muttei ole mikään kiire.
Kaupunginosat
- Pääartikkeli: Turun kaupunginosat
Turun kaupunginosat ovat kaupungin nähtävyyksistä vähäisimmät ja siksi ehdottomasti tutustumisen arvoisia.
Politiikka
Turku on tunnettu rehellisistä ja kaupunkilaisten parasta ajattelevista poliitikoistaan, jotka nauttivat kaupungissa suurta arvostusta. Lahjukset ovat kuitenkin yleisiä... Turussa pitää maksaa, jopa postilaitokselle, jotta posti ilmestyisi sille tarkoitettuun laatikkoon talon edustalle.
Välimatkoja
- Helsinki 240 km (kunnes Hellsinkiä siirretään)
- Tampere ikävä kyllä aivan liian lähellä.
- Disneyland 3000 km
- Muumimaa (Naantali) 30 km
- WC 80 km, joskin Puutorin Vessa sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa. Nykyisin turun toreilla harhaileville saattaa tosin tulla pisu pöksyyn, sillä Puutorin vessa on muutettu pubiksi, kuten niin moni muukin kulttuurihistoriallinen rakennus Turussa.
- Huoltoasema se on siellä Ruotsin puolella.
- Hiidenlinna jossain Tampereen ja Turun välissä.
(Surullisen)kuuluisia turkulaisia
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Hikipedia kiittää kirjoittajia tieteellisen aiheen popularisoinnista. |
- Pendolino
- Samppa Linna, turkulainen kuminaama joka ei osaa laulaa
- Matti ja Teppo, siamilaiset laulajakaksoset
- Mauno Koivisto, presidentti ja tunnettu lentopalloilija
- Ville Itälä, Brysseliin loppusijoitettu poliitikko ja onnettomuus
- Ilkka Kanerva, nilkki, joka polveutuu Tampereen alkuasukkaista
- Näkymätön mies, öö, näkymätön mies
- Olavi Mäenpää, Vähemmistövaltuutettu, piiloruotsalainen
Turun Sinappimyytiin Ruotsiin, mutta kun ei kelvannut edes heille, niin sijoitettiin Puolaan- Turun Sanomat, mis on kyl maar iha hyvät urheilusivut, ja sarjakuvis Viivi ja Wagner. Ainoa urheilulehti, jossa on myös kuolinilmoituksia.
- Mikko Pukkinen, se ex-kaupunginjohtaja, nykyinen on joku-uusi-who-cares
- Turun murre, ihanin koirarotu maailmassa
- Ville-Veikko Salminen, näyttelijä
- Heikki Salmela, ruokajohtaja
- Dennis Rafkin, ruokajohtaja
- Saku Koivu, jääkiekkoilija
- The Crash, joku yhtye
- Perse-Arska, parrasvalojen ehdoton kruunaamaton kuningas
- Stefan Wallin, ruotsalaismielinen kulttuuri- ja urheiluministeri
- Hei, olihan se hassuja rillejä käyttävä BB-Kaki täältä!
Katso myös
Faktaa
- Jos Ahvenanmaa vuokrattaisiin Ruotsille, voitaisiin saaduilla tuloilla sahata Turku irti Suomesta ja liittää se Ahvenanmaahan. Tämän jälkeen koko helahoito voitaisiin myydä Ruotsille ja näillä rahoilla ostaa Turun Sinappi takaisin Suomeen.
Aiheesta muualla
- Turun kaupunginjohtaja sanoo mielipiteensä Turusta
- Posankka
- Ainutlaatuinen äänestys koskien turkulaisuutta Suomen kansallissairautena
- Kritiikkiä turkulaisista
- http://www.visitturku.why/ – Turun virallinen matkailusivusto
| Hieman nolo | Nolo | Sangen nolo | Erittäin nolo | Uskomattoman nolo |
- ↑ Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2014.