Rippikoulu
|
Voi hyvä lapsi... protut on täynnä! Pappia ei nyt yhtään miellytä seikkailusi syntisillä sivuilla, leirille siitä siis! |
”Tiedämme että sinulla ei juuri ole päätäntävaltaa siitä, että oletko osa megalomaaniseen sadomasokisti-kontrollifriikkiin uskovaa kulttiamme, mutta nyt mennäänkin tupaan rukoilemaan!”
”En minä kuulu tänne!!”
~Innokas leiriläinen
”Jahas, ensimmäinen uhrilahja!”
~Leirijohtaja
Rippikoulu (engl. Concentration Confirmation School tai "Rip-School") on kristinuskossa keskeinen tapahtuma, joka suoritetaan usein 15-vuotiaana. Rippikoulu on suunnattu käytäväksi täydellisen konfuusion täytteisessä elämänvaiheessa, nimittäin teini-iän keskivaiheilla, jolloin epävarmat nuoret on helppo aivopestä kristilliseen instituutioon ja sen nöyriksi alamaisiksi. Rippikoulu jaetaan kolmeen osaan: leiriä edeltävät tapaamiset (vainot), leiri (juuri se) ja konfirmaatio (kaasukammio). Tapaamisissa edellytetään nuoren laiminlyövän kotiläksyjen tekoa (eli oppivan maailmasta jotakin) sekä harrasteita, jotka pitävät mielen virkeänä ja terävänä, ja tällöin vastustuskykyisempänä aivopesulle. Itse kohokohdan, rippileirin, perusajatuksena on vääristyneiden maailmankuvien ylläpitäminen ja tuhoisien uskonsiementen juurruttaminen nykynuorisoon. Konfirmaatio on kirsikka kakun päällä. Siinä nuoret päästetään takaisin vapauteen kylvämään kristillistä agendaa (olettaen heidän selvinneen leiristä).
Taustaa[muokkaa]
Rippikoulun historia ulottuu aina 1730-luvulle asti. Kuten moni muukin epämiellyttävä asia, se sai alkunsa Turusta.
Turun hiippakunnan piispa Gabriel Elbomination kerrotaan keksineen idean rippikouluun. Tuohon aikaan varsinaisia leirejä ei ollut, vaan ne ilmaantuivat vasta toisen maailmansodan aikoihin, joskin hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa. Rippikoulu oli pääosin piispan tuvassa istumista ja piispan tottelemista, milloin itkien ja milloin alasti. Gabrielin oiva älynväläys henkisen kidutuksen metodista piinapenkin sekä jalkapuun lisäksi sai paljon kannatusta tuolloisen pappisväen keskuudessa. Jopa itse paavin kerrotaan ylistäneen Gabrielia ja lähettäneen hänelle paljon pieniä poikia lahjaksi, rippikoulun koekaniineiksi ja kenties nyrkkeilysäkeiksi.
Vanhoina hyvinä aikoina 1970-luvulla rippikoulua uudistettiin suuresti. Kuten normaaleissa kouluissa, fyysinen kuritus poistettiin käytöstä, mutta henkistä sitten lisättiin senkin edestä. Enää et voi Lallin tavoin paeta kirveellä tämän homofoobikko-kansanmurhaajan kätyreitä, vaan papit ja muut tyranneiksi pyrkivät ottavat heikosta mielestäsi täydellisen kuristusotteen, saadaksesi sinut taivaaseen. Aivojesi turmelemista lukuunottamatta tämähän kuulostaa aika hyvältä? Kirkon tekoutilitaristinen toimintatapa onkin tullut selväksi monessa yhteydessä... köh köh ristiretket köh etniset puhdistukset
Oli miten oli, rippikoulun tarkoituksena on pohjimmiltaan ollut olla vain yksi tapa levittää ja jatkaa tätä yli toista vuosituhatta kestänyttä sirkusta.
Eteneminen[muokkaa]
Tapaamiset[muokkaa]
Rippikoulu on jaettu kolmeen vaiheeseen, vähän niinkuin joku pelkokerroin. Tapaamiset (ei virallista nimitystä) on ensimmäinen vaihe, josta selviytyjän pitää... no selvitä. Yksinkertaisuudessaan suorastaan kammottava järkkäys, missä viattomien nuorten täytyy uhrata vapaa-aikaansa käymällä seurakuntataloilla piirileikeissä. Seurakuntatalot ovat usein myös täynnä aikaisempien leirien tuotoksia; nuoria hihhuleita, joita salaisesti koulutetaan massojenhallintaan ja järjestyksen ylläpitoon. Näitä järjestyksenvalvojia nimitetään myös Isosiksi. Heille ei päde vittuilla, vaikka ovatkin ihmisinä kohdelluiden luokkien alinta kestiä. Isoset ovat täysin aivopestyjä, teologeiksi opiskelevia sammuneita kynttilöitä, jotka viettävät vähäisen vapaa-aikansa seurakuntatalolla biljardia pelaten. Tästä myös seurakuntatalojen lisänimitys; Cafe of Broken Dreams.
Leiri[muokkaa]
”When do we eat?”
~Leiriläinen
”You eat when we say you eat. You shit when we say you shit and you piss when we say you piss. You got that you maggot dick motherfucker?”
~Leirillä on tapana tutustuttaa nuoret kuuliaisuuden lisäksi kurinalaisuuteen. On hyvä muistaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, ainoastaan tyhmänrohkeita.
Koettelemuksien koettelemus. Ole onnellinen jos myöhästyt bussista, sillä kirkolla papin puhuttelussa koet sentään nopean lopun. Moni osallistujista heittää lusikan nurkkaan jo bussimatkalla, mikä ei ole sinänsä mikään ihme. Leireillä vallitsee (kristinuskosta hyvin tuttu) diskriminaatio ja yltiöjärjestelmällisyys. Pojat ja tytöt eri huoneisiin ja huoneet eri puolilla rakennusta. Tällaisella natsimaisella asumisjärjestelyllä ehkäistään esiaviollisen seksin pieninkään mahdollisuus, sillä se ei ole Jumalan mukaan oikein. Jumala kuitenkin katsoi oikeammaksi hukuttaa lähes jokainen maailman asukas, kiduttaa ihmisiä aikojen alusta asti sekä syöstä ihmisiä teurastamaan toisenvärisiä ihmisiä. Mutta muistetaan kuitenkin, että moraalikäsitykset ovat yksilöllisiä.
Leiri kestää viikon, jonka aikana moni sitkeinkin soturi menehtyy punatautiin tai ties mihin jeesuspöpöön. Leirin kesto on muuttunut radikaalisti, noin muutamasta vuodesta yhteen viikkoon. Oikestofasistinen organisointi on huippua asioiden kieltämisessä. Leirillä ei muun muassa saa pitää hauskaa, solmia ystävyyssuhteita, juoda, polttaa tai laulaa. Paitsi virsiä. Myöskään mieltään ja tunteita ei saa avata, varsinkaan muille leiriläisille. Voit ainoastaan puhua satuhahmoihin uskoville, vallanhimoisen lapsen tasolla oleville aikuisille.
Leirillä on tiukka aikataulu, jota laiminlyövät pääsevät uimaan pidemmäksi aikaa. Vesi on kuitenkin kylmää, joten protestoimista ei suositella.
Konfirmaatio[muokkaa]
”Sieg Heil!”
~Kolminkertaiseen hurraa -huutoon päättyvä konfirmaatio pitää oikeistoradikaaleista perinteistään kiinni
Konfirmaatio on tunnetusti lopun alkua. Konfirmaatiopäivä on aina joko liian kuuma tai kaatosateinen. Joko siis tukehdut ja/tai masennut albaasi (luultavasti molemmat). Alba on konfirmaation ajan käytettävä, hieltä haiseva valkoinen asuste, jonka kanssa tömistellään idioottien näköisinä saliin kaikkien nähtäväksi. Ei ainoastaan sinun sukulaisten nähtäväksi, vaan joka ikisen. Albaa on myös vaikeaa löytää oikean kokoisena ja on usein oudon tahrainen. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että papitkin niitä käyttävät.
Konfirmaatio on ohjelma, joka suoritetaan salissa tai muussa tilavassa tilassa. Konfirmaatio koostuu pääosin eri henkilöiden puheista ja kokemuksista, jotka muistuttavat toisiaan liian paljon. Konfirmaation aikana pappi lausuu loitsunsa ja kiroaa sinut ja sieluparkasi taivaaseen pelaamaan Jeesus kanssa mölkkyä ja katsomaan Sinkkuelämää-sarjan taukoamatta kunnes järki lähtee. Suoraan sanottuna se on kuin katsoisit paikanpäältä Yle Puhetta tai Teemaa.
Konfirmaation jälkeen saat oikeuden mennä naimisiin ja äänestää presidentinvaalejakin turhimmissa vaaleissa: kirkollisvaaleissa. Äänestysprosentti on ollut alusta asti kylmän miinuksen puolella ja kaikki kuuluvat samaan puolueeseen, joten voitkin jo suosiolla unohtaa poliittiset ensiaskeleesi.