Kultakala
|
Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia. Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla. Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta. |
Kultakala eli aurum piscis on karppikala, joka elää enimmäkseen puroissa, joissa ja lammissa. Väriltään se on keltainen ja kiiltävä, ja se on yksi maailman arvostetuimmista ja tunnetuimmista kalalajeista. Lemmikiksi tuotuna se elää usein maljakoissa, turvaholveissa ja koristelammissa.
Historiallisesti kultakala on kalvinististen menestyksen teologien salainen tunnus, jolla he tunnistivat toisensa joutumatta tekemisiin syntisten ja likaisten köyhien kanssa.
Ulkonäkö[muokkaa]
Kultakalalla on luonnossa pyöreä, jopa kimpalemainen muoto, johon kiinnittyvät evät. Jalostuksen tuloksena kala on muuttunut harkkomaiseksi ja kooltaan isommaksi ja sen evät ovat lähestulkoon kadonneet. Väriltään se on keltainen, mutta jalostus on tuottanut monia muitakin lajeja, kuten puna-, viher- ja valkokultakalan. Koko vaihtelee huomattavasti kasvupaikan mukaan, mutta jalostettujen lajien koko on vakiintunut muutamaan kiloon, kun luonnonolojen kalan paino alkaa muutamasta kymmenestä grammasta. Se on myös suhteellisen pehmeä moniin muihin kaloihin verrattuna, mutta vastaavati painoltaan moninkertaisesti monia kaloja painavampi, joka vaikeuttaakin maallikon päättelyä siitä, onko lemmikkifisu ylipainoinen vai vain muuten tyhmä.
Kalan arvoa kaupassa määritellään yksiköllä karaatti, jolla määritellään kalan puhtautta. Täysi puhtaus on 24 karaattia, josta se sitten laskee lineaarisesti kalan veren puhtauden laskiessa.
Esiintyminen[muokkaa]
Kultakaloja esiintyy eniten Aasiassa, Oseaniassa, Afrikassa kuin Amerikassakin. Kansainvälisestä esiintymisestään huolimatta se on hyvin harvinainen, ja sitä metsästetään runsaasti kaikissa näistä paikoista.
Kultakalan näkemiseen tarvitaan tuuria, mutta on tiettyjä ehtoja joiden täyttyessä mahdollisuus nähdä kultakala on lähestulkoon varmaa:
- Loppukesä
- Aurinkoinen iltapäivä sateen jälkeen
- Tyyntä (oikeasti veden pinta ei saa edes väreillä, mitä nyt joku polskimassa rantakaislikossa ei niin haittaa)
Lisäksi on muitakin ehtoja, joita Muumilaakson yliopiston biologian laitoksen hemulit yrittävät selvittää.
Kala kestää hyvin erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä, mutta kärsii huomattavasti, jos ui veteen teollisuussaasteiden mukana päässeeseen kuningasveteen tai klooriin. Muut hapot eivät sen evon kovettamiin suomuihin tepsi.
Kalastus[muokkaa]
Monikäyttöisyytensä ja arvokkuutensa vuoksi kultakalan kalastus on hyvin yleistä, mutta myös haastavaa ja resursseja vaativaa. Intoa lisää se, ettei kultakala menetä arvoaan edes sodan aikana, vaan sen arvo on aina korkea.
Kultakalan kalastukseen vaaditaan kalan suuren elopainon vuoksi erityiset välineet, joihin kuuluvat muunmuassa köysi, hakku, yltiöoptimismia, vaskooli ja kohtuullinen värinäkö. Suomessa kultakalan kalastusta on harrastettu jo vuosia, enimmäkseen Suomen Lapissa. Lapin kalastus on kuitenkin suurimmalle osalle kalastajista harrastepohjaista ja kyse on enemmäinkin virkistäytymistoiminnasta, kuin vakavati otettavasta työstä (jos siitä nyt vakavastiotettavaa mitenkään saa). On kuitenkin muutamia idiootteja kalastajia, joille kultakalan kalastus on sivu- tai jopa päätoimi ja joiden elinkeino riippuu kalan kurssista. Nämä kalastajat käyttävät parempia koneellisiä välineitä ja saavatkin huomattavasti enemmän saalista harrastelijaan verrattuna. Vuosittain kalastajat nostavat Lapin tuntureiden puroista parisen kymmentä kiloa, joka kalastajien määrälle jaettuna kertookin, mistä kaikki nämä rappioalkoholistit saavat resurssinsa ympärivuotiseen känniinsä.
Katso myös[muokkaa]
| Kalalajit | |
|---|---|
| Hyvät: | Ruutana - Karppi - Toutain - Ahven - Made - Kalapuikko - Kampela - Kuha - Kultakala - Lohi - Valas - Silakka |
| Epäilyttävät: | Lipeäkala - Sampi - Muikku - Monni - Lahna - Suutari - Säyne - Törö - Mutu - Sorva - Rasvakala - Hauki |
| Pahat: | Salakka - Turpa - Vimpa - Siika - Särki - Pasuri - Piraija - Kivisimppu - Vastarannan kiiski - Hai - Härkäsimppu |
| Luontaiset viholliset: | Ihminen - Teollisuus - Kalastajat - Kapitalismi - Mafia - Venäjä |