Kuhmo

Tätä artikkelia pitäisi hikifoida yleisesti.

Kuhmo
vaakuna sijainti
[ ]
Lääni	Oulu
Maakunta	Kainuu
Seutukunta	Kainuu
Kihlakunta	Kuhmo
Perustamisvuosi	500 eKr
Kuntaliitokset	Karjallaa kaevataan takasin
Pinta-ala - maa	5458 km² kutsuu km²
Väkiluku - väestötiheys	mahoton pysyä kärryillä  alle 2 as/km²
Työttömyysaste	20 %
Kunnallisvero	tolokuton %
Kunnanjohtaja	säätää ja määrää
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa kaurahatut 8, rehupuntit 12, punaniskat 9, perusjuntit 6

Kuhmolainen pesäpallofani. (Kuvattu salaa Sotkamossa, pesäpallokentän katsomossa.)

Kuhmo on Suomen itäblokin henkinen pääkaupunki. Se sijaitsee paremmin tunnetun Sotkamon liepeillä, ollen näin pinta-alaltaan suurin nk. nukkumalähiö Suomessa ja osa nk. Suur-Sotkamoa, johon myös muu Kainuu kuuluu.

Kuhmon perusti aikanaan varsinaisesti Sotkamosta pois ajettu sisaruspariskunta Lyly ja Naima Kyllönen (heidät ajettiin pois Sotkamosta, sillä sisarten naimisiinmenoa ei Suomen laissa hyväksytä). Niinpä suurin osa kuhmolaisista on toisilleen sukua tavalla tai toisella. Jos joku muistaa vanhan menestyselokuvan "Syvä Joki", tietää suurinpiirtein keskiverto kuhmolaisen habituksen (ristiinnaintia, sitä kun valitettavasti ei voi välttää). Nykyisin Kuhmolaiset kuitenkin ajavat karvoituksensa lain määräyksestä kerran viikossa ja näiden karvanajopäivien jälkeen he näyttävät e t ä i s e s t i ihmisiltä.

Vitsinä muualla maailmassa kerrotaankin, että eräällä kuhmolaisella on Mensaan oikeuttava älykkyysosamäärä, kunnes asiaa selviteltyään muuan tutkiva reportteri totesi koko väestön (n. 73 hlöä) osallistuneen samalla kertaa kokeeseen ja oikea vastaus oli määritelty kylänvanhimman toimesta ei suinkaan enemmistö- vaan vähemmistövastausten perusteella.

Kuhmo on suurelta osin koskematonta erämaata, ns. kaupunkia ja Iivantiiran Ypykkää lukuunottamatta. Kuhmossa vallitseekin oikea Villin Lännen meininki ja harva on se ulkopaikkakuntalainen, joka sieltä aivan ehjin nahoin pois pääsee, jopa Kajaanin piirin poliisit pelkäävät mennä sinne; turvallinen poliisiauto kun on huomattavasti paremmin varusteltu kuin moottorikelkka tai metsätraktori. Lisäksi poliisin kulkuneuvot (joista useimmiten bensiini on varastettu) on pysäköity Kuhmon rajalle ja ronskimpikin poliisi säikähtää edessä olevaa sankkaa metsää, tiestöhän loppuu Kuhmon rajalle. Kuhmolaiset voivat näin harrastaa pääelinkeinojaan, hirvien salakaatamista sekä pontikan tiputtelua.

Kuhmon seurakuntaelämä on Euroopan toiseksi vilkkainta heti Vatikaanin jälkeen. Suomeen syntynyt henkinen tyhjiö johtuu osittain siitä, että sitä henkeä on vuotanut Kuhmoon niin rutkasti.

Kuhmolainen pullopostinjakaja arkiaskareissaan.

Säpsäkkää sisäpiiritietoa

On myös huhuttu, että jopa teloittamistuomiota pahempi rangaistus jostain teosta on ollut se, että syntinen eliö on heitetty elävänä Kuhmoon.

On kuultu hurjia tarinoita kaksipäisestä hirviöstä, palokarhusta, joka asustaa Kuhmon kuuluisassa liikenneympyrässä. Palokarhulla on kaksi päätä, toinen on karhun pää, ja toinen jonkun ihme sorsan, ja palokarhun vartalo on jonkun dinosauruksen ja kuhmolaisen risteytys.

Kuhmon suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluu paikallinen lentokenttä, jonne kuhmolaiset kokoontuvat sankoin joukoin kesäpäivinä ihailemaan kuhmolaisen ilmailun saavutuksia. Lentokenttään on investoitu viime vuosina runsaasti mm. vuonna 2006 sinne uusittiin tuulipussi. Tosin kateelliset sotkamolaiset tietävät kertoa tuulipussin olevan lähtöisin sotkamolaisen muorin housuista. Muori ylitti katua väärällä hetkellä ja menetti housunsa toisen lahkeen eräälle tunnetulle ohi ajaneelle kuhmolaishenkilölle.

Vanha viidakon viisaus: "On todennäköisempää jäädä junan alle Kuhmossa, kuin saada lauantaina Känsäkourassa pillua."

Kuhmon Kammarimussiikki

Kuhmossa pidetään joka kesä Kammarimussiikkifestivaali (tunnetaan myös nimellä Viulun Vingutukset), joka tuo tullessaan pitäjään runsaasti ulkomaalaisia ja leuhkaa porukkaa. Kuhmolaisten tarkoituksena on haalia kaikki kesän turistit pitäjään kahden viikon ajalle, koska samaan aikaan pidetään aina myös messut ja rompepäivät. Kammarimussiikin jälkeen kunnan rajalla laitetaan taas veräjä kiinni ja jatketaan lystiä keskenään.

Merkittäviä kuhmolaisia

• Jussi Parviainen

Parviainen oli Jouko Turkan ohella teatterimaailman merkkihenkilöitä 80-luvulla. Kuhmolaiset arvostavat suuresti oman poikansa luomia tyylikkäitä hahmoja.

• Paula Lehtomäki

Ympäristöministerinä Lehtomäki yritti saavuttaa välitavoitteena ulkohuussien hävittämisen sukupuuttoon matkalla suureen suomalaiseen unelmaan: paperittomaan vessaan. Ei onnistunut.

• Juhan af Grann

Kuuluisin kuhmolainen lienee ufo-tutkija Juhan af Grann hän on todennäköisesti ainoa Kuhmosta paennut puoli-ihminen. Hänkään ei olisi päässyt pois sieltä, ellei äitinsä olisi ollut humanoidi ja liikkunut ufolla.

• Väinämöinen

Af Grannin jälkeen kakkosena tulee "Vänä", jonka kortteeri aikoinaan lienee sijainnut Tönölänharjun kupeessa, mistä oli kätevää seurata Pohjolan sotajoukkojen touhuja Lammasjärven toisella rannalla. Väinämöisen jälkeläiset rakensivat samalle paikalle Kalevalakylän ja Kalevala-hotellin, jotka jo useiden vuosien ajan ovat tahkonneet rahaa kuhmolaisille. Väinämöinen saavutti suosiota laulajana ja kanteleensoittajana keikkailemalla mm. Jormuan lavalla, Sotkamon Naapurivaaralla ja Kuhmon Kelolla. Ura oli vähällä päättyä skandaaliromanssiin, joka hänellä oli ravintola Känsäkourassa tapaamansa Aino-neidon kanssa.

• Janne Pesonen

Kainuulaisella persjalakasella varrella ei menestytä kiekkokaukalossa Mainuan takana, mutta Pesonen on tässä suhteessa poikkeus. Mutta Kajaanin Hokin peliä katsoessa tajuaa, että jääkiekossa voittoa tärkeämpää ovat kauniit kuviot.

Kaenuulaeset paekat

Itäblokki - Puolanka - Sotkamo - Suomussalmi - Kajaani - Ristijärvi - Talvivaara - Kainuu - Lamminsuonlampi - Hyrynsalmi - Vuokatti - Paltamo