Kalevi Keihänen

Kalevi Keihänen on juuri perustanut oman lentoyhtiön Spermairin ja hankkinut ensimmäisen matkustajakoneensa Härmän Jätkän.

Kihniöltä syntyisin ollut Kalevi Keihänen (1924–1995) valmistui ylioppilaaksi 1944 Kihniön lukiosta ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1949. Keihänen hämmästyi suomalaisten vaatimattomasta maailmantiedosta ja pyrki opetustyössä alati katkeavien karttakeppien avulla takomaan eri paikkakunnilla opiskelevan ja nousevan nuorison ajatusmaailmaan mielikuvia siitä, millaista on kävellä etelämaiden hiekkarannoilla ja nauttia pimeän yön lämmöstä. Havainnollistaakseen opetustaan Keihänen tuotti Suomeen ensimmäisen pumpattavan Barbaran, mutta tulokset jäivät silti kehnoiksi. Oppilaat pakenivat välituntisin kortille, tupakoimaan kilteimpien tapausten kiskovan naapurin liisoja vain näiden tukasta. Keihänen innostui lopulta ulkomaista siinä määrin, että päätti lähteä siellä lopulta käymään aivan itse. Keihäsen matkustuskohde oli Espanjassa sijaitseva Malaga, jonne Suomesta pääsi suoralla lennolla jo 1950-luvun lopulla. Kale ajatteli joskus vaihtaa nimensä voidakseen vierailla Kalettoman kylässä Keuruulla.

Paluun jälkeen

Kokemukset Malagassa olivat Keihäsen ajatusmaailmalle järisyttävät. Hän päätti oitis Suomeen palattuaan lopettaa opettajanvirkansa ja perustaa matkatoimiston, jonka nimeksi sittemmin tuli Keihäsmatkat Oy. Keihänen tiedosti, että ainoa tapa saattaa suomalaisille kansainvälistä tietoisuutta tuli vain siitä, että suomalaisia vietiin henkilökohtaisesti ulkomaille. Keihänen nosti säästönsä Kihniön Säästöpankista ja otti hiukan velkaa ja osti pari McDonnel-Douglas DC-8-konetta suunnitelmansa toteuttamiseksi. Keihäsen lentoyhtiön nimeksi tuli Spermair ja koneet kastettiin Härmän Mimmiksi ja Härmän Jätkäksi. Keihänen lennätti näillä koneilla suomalaisia pääosin Baleaareille (Mallorcalle) ja tarjoili Kihniöllä valmistettua jaloviinaa matkustajille matkan ratoksi. Lentokonehäiriköinti ei vielä tuolloin ollut niin vakava juttu kuin nykyisin.

Öljykriisin jälkeen

Öljyn loputtua maailmasta 1973 Keihäsen koneet jäivät kentälle tai tekivät pakkolaskun. Keihänen harkitsi kävellen tehtävää turistien patikkamatkaa Helsingistä Palmaan, mutta ongelmaksi muodostuivat, ettei Via-Baltica maailmanpoliittisista syistä ollut vielä käytettävissä ja pikamatka meriteitse Finnjetillä Saksaan olisi maksanut 672,75 markkaa ylimääräistä, eikä sellaiseen ollut tavallisella suomalaisella matkustavaisella tuolloin varaa.

Lopuksi

Keihäsen saavutuksiksi voidaan laskea, että hän opetti suomalaiset kuormittamaan ympäristöä aivan uudella ja ennenkokemattomalla tavalla. Lisäksi Keihänen vapautti suomalaiset vanhakantaisesta kaksinaismoralismista ja avasi tiet estottomalle porsastelulle. Keihänen myöskin edesauttoi epäterveiden suomalaisten avioliittojen purkautumista ja kaikenkaikkiaan loi kansainvälistä tietoisuutta kansamme riveihin kumpujen yössä.