Jean Sibelius
| Jean Sibelius | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Sibelius oli yksi Suomen suurimmista ajattelijoista. | ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
Jean "Sibbe" "Sibe" "Sibuli" Sibelius (1865 - 1957) oli suomalainen säveltäjä, tietäjä, mahtava velho, kunniadruidi, runonlaulaja, tasavallan presidentti, sikariaddikti, esikristillinen jumalolento, putkimies (ainakin monumentista päätellen) ja sadan markan setelissä esiintynyt henkilö. Sibelius oli syntyisin vaikutusvaltaisesta perheestä, ja sekä Väinämöinen että Gandalf olivat hänen pikkuveljiään. Sibelius kasvatti Suomen metsät, keksi AIV-rehun ja lopetti viimeisen jääkauden tarmokkaalla toiminnallaan. Hänen sävellystyönsä uudisti merkittävästi eurooppalaista taidemusiikkiperinnettä, ja hän sävelsi mm. seitsemän sinfoniaa, useita orkesterisarjoja, kamarimusiikkia, parantavia loitsuja ja yhden oopperan. Sibelius oli tunnettu kanteleestaan, jonka valmisti kalastamansa jättiläishauen leukaluusta. Sibeliuksen seikkailuista kerrotaan mm. hänen kirjoittamassaan kansalliseepoksessa Kalevalassa.
Elämä
Syntymä
Sibelius syntyi vuonna 1865. Sibeliuksen äiti oli ollut raskaana jo vuosikausia, ja dumppasi kyllästyneenä täysikasvuisena syntyneen Sibeliuksen alkumereen. Sibelius oli onneksi hyvä uimari, ja olisi vielä tuova Suomelle useita kultamitaleja eri olympialaisissa. Sibelius päätyi lopulta Suomen rannoille ja päätti asettua aloilleen pyydettyään ensin hyvää ystäväänsä Sampsa Pellervoista istuttamaan Suomenniemelle puita maisemallisista syistä.
Sävellystyö ja seikkailut
Kun puut olivat kasvaneet kylliksi, Sibelius aloitti säveltämisen, jonka jääkausi kuitenkin keskeytti. Sibelius joutui polttamaan kaikki varhaiset sävellyksensä mannerjään sulattamiseksi pohjoismaiden päältä. Sibelius ei tämänkään jälkeen saanut säveltää rauhassa, sillä hänen maineensa houkutteli hänen kantapaikkaansa Kämp-saluunaan yhä uusia onnenonkijoita mittelemään voimiaan kuulun mestarin kanssa. Useimmat vastustajansa, kuten Joukahaisen, Sibelius selätti helposti laulamalla nämä läheiseen suohon.
Sibelius valmisti taikavoimia omaavan kanteleensa katiskalla saamansa jättiläishauen leukaluusta saatuaan toisen sinfoniansa valmiiksi ja lähti maailmankiertueelle. Häijy Pohjolan emäntä antoi Sibeliukselle kuitenkin viileän vastaanoton, mistä suivaantuneena tämä palasi jonkin ajan kuluttua oman sotajoukon kanssa ja pani Pohjolan päreiksi. Myös Sibeliuksen nuoremmat veljet Väinämöinen ja Gandalf sekä hänen serkkunsa Lemminkäinen ottivat osaa tähän kostoretkeen, jonka seurauksena sampo päätyi meren pohjaan. Myöhemmin Sibelius sävelsi Lemminkäisen kunniaksi orkesterisarjan. Muutenkin Sibelius käytti omia kokemuksiaan sävellystyönsä pohjana luoden mm. Kullervo-sinfonian ja sinfonisen runon Pohjolan tytär. Vaikka Sibelius aloitti sävellystyönsä heti jääkauden päätyttyä n. 9500 eKr., ei hän julkaissut ensimmäistäkään teosta ennen 1800-luvun loppua, sillä hänen itsekritiikkinsä oli hyvin voimakasta. Tuolloin julkaistiin esimerkiksi hänen eittämättä ainoan suomalaisten nimeltä muistaman teoksensa, ikivihreän sävelruno Finlandia, josta tehtiin sittemmin Nokian soittoääni.
Sibelius toimi lyhyesti Suomen valtiohoitajana välittömästi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917, mutta erosi pian (kolmen tunnin kuluttua) saadakseen enemmän aikaa viidennen sinfoniansa paranteluun sekä Andante festivon säveltämiseen. Vuoden 1925 jälkeen Sibelius keskittyi enimmäkseen muistelmiensa kirjoittamiseen, mutta hänen ilmiömäinen muistinsa tuotti vaikeuksia. Kuollessaan 1957 Sibelius oli käyttänyt lähes kahdeksan tuntia joka päivä muistelmiensa kirjoittamiseen, mutta oli edennyt vain 18 000 sivun verran ja käsitellyt elämänsä ensimmäiset kolme päivää.
Kahdeksas sinfonia
Sävellystyökin kävi vaikeaksi, eikä odotettua kahdeksatta sinfoniaa kuulunut. Se ilmeisesti valmistui 1940-luvulla, mutta Sibelius tuhosi sen peläten, että sen valtavaa voimaa voitaisiin käyttää väärin. Tai sitten hänellä oli vain kylmä ja hän nakkasi epähuomiossa nipun takkaan. Tai sytytti käsikirjoituksensa vahingossa tuleen sikarillaan. Tai söi sen epähuomiossa voileivän välissä. Ken tietää? On kuitenkin huhuttu, että toinen kopio kahdeksannesta sinfoniasta olisi säilynyt tuntemattomassa paikassa. Mm. amerikkalainen arkeologi, tri Indiana Jones on etsinyt Sibeliuksen kahdeksatta sinfoniaa liitonarkin ja graalin maljan ohella, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Kuolema
Jean Sibelius kuoli 1957 tukehtuen sikariinsa, mutta palaa jälleen, kun Suomen kansa tarvitsee häntä. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.
Sibeliuksen kuoleman jälkeen tuli yleiseen tietoisuuteen, että hänen teoksensa ovat syväemotionaaliselta sisällöltään lähinnä löpöä natsimystiikkaa. René Leibowitz julkaisi väitöskirjan otsikolla Sibelius: maailman huonoin säveltäjä, ja Theodor Adorno kirjoittaa edelleen Suomi24-sivustolle Sibelius-kritiikkiä salanimillä:
”siban kohdalla on syytä huomata ja panna merkille että hänen merkitystään on aina liioiteltu ja yliarvioitu saadessaan osakseen krituiikitöntä palvontaa jota hän ei millään muotoa ansaitse siinä ylenpalttiisuudessa ja mainetta niittävässä suitsutuksessa joka oikeastaan vain puoltaa kokemusta että oma aika ei ole kyllin kypsä arvioimaan taiteilijan merkitystä kun tuumaa kuinka kauhtunutta hänen musiikkinsa alkaa jo olla dissonoivampiin harmonioihin tottuneen feinschmekkerin korvissa. [...] Tunnustan ihailevani rehgevöää soinnunkäyttöä joka ei kavahda voimakastakaan dissonanssia korkean ammattitaidon omaavien suomalaissäveltäjien taiteellisesti näkemyksellisissä sävelluomuksissa josta sibben nyyhkysentimento, amatöörimäisen raskas orkesteritekstuuri mielikuvituksettomat sekvenssit, kyvyttömyys rakentaa pitkiä jännitteitä rapsodisten ainestemn pakljudessa matakien sointinten epämääräisesssä murinassa kui tyhjyydestä kasvavine vaskien törähdyksineen vulgäärimaisen”
”olen pohtinut paljon mikä mahtaa olla syynä sibeliuksen ylenpalttiseen suosion koska hänen sinfonioista humaltuminen tuntuu täysin kestämättömältä ja mahdottomalta ajatukselta ellei niiden visuaalisuus ja musiikin tuottamat assosiaatiot suomen luontoon, järvimaisemiin sekä kylmiin erämaihin kylmine auringonlaskuineen ole keskeisimpänä tekijänä muutoin säveltäjiemme hierakisessa sijaluku musikin emotionalisella vaikutuksella ja rikkaudella arvioituna jää 100 huonommalle puolelle reippaasti melartin sinfoniat ah ”
Sikarit ja muut luomista edistävät nautintoaineet
Sibelius poltti viisikymmentä kuubalaista päivässä. Hän osallistui vuonna 1940 sikarinpolton MM-kisoihin ja tuli toiseksi Winston Churchillin jälkeen.
Myöhemmät musiikin historian tutkijat ovat epäilleet Sibeliuksen myös polttaneen kannabista, koska hänen musiikkinsa kuulostaa pilvessä niin hyvältä.
Hänen mittaviin ja kunniakkaisiin ansioihinsa voi myös liittää aktiivisen raittiustyön Hotel Kämpissä samanhenkisten taitelijakollegoiden kanssa. Luomistyön suurta tuskaa lievitettiinkin joukolla raittiushenkisissä tapaamisissa Helsingin kulttuuri-ilmapiirissä.
Näistä raittiushenkisistä Kämpin salonkitapaamisista kertonee parhaiten sattumus, kun Aino-muusa kyseli hienovaraisesti taiteilijaa viikon inspiraation hakumatkalta kotipiiriin.
Legenda kertoo Jannen sikarinpössytelyn lomasta kommentoineen olevansa taiteilija eikä ennustaja....