Ihmiskunta
”Yksinäinen mies tai nainen on siunattu. Ollessaan kahden ne rakastuvat toisiinsa. Jos niitä on kolme, ne muodostavat yhteiskunnan. Neljästään ne rakentavat pyramidin. Ollessaan viidestään alkaa neljä niistä syrjiä yhtä. Kuudestaan ne kehittävät ennakkoluulot, seitsemisteen sodankäynnin. Haluatko varmasti, että jatkan kymppiin asti?”
~Stephen King, roskakirjailija
Ihmiskunta on tuhoon tuomittu taksonominen eliöryhmä, joka kansoittaa ja dominoi maapalloa. Se on yhtä kuin Homo sapiens sapiensien summa plus näiden aikaansaannokset, kuten sodat, teknologia, kielet, historia ja sodat. Teknologiassaan ja kielissään ihmiskunta näkee aihetta sotimisille. Myös sen historia, joka enimmäkseen koostuu keskinäisestä sotimisesta, toimii verukkeena sodille.
Historia[muokkaa]
Ihminen erkani muinoin apinoista omaksi lajikseen. Pitkään aikaan se ei käsittänyt itseään suurena kokonaisuutena, vaan oli jakautuneena erilaisiin kansoihin, rotuihin ja heimoihin. 1700-luvulla kuitenkin Carl von Linné nitoi koko porukan yhden otsakkeen alle. Systemaattisessa järjestelmässään hän alun perin sijoitti ihmisen kasvin ja sienen väliin, mutta myöhemmät tutkijat pohtivat asiaa pidemmälle, jolloin uusi paikka löytyi apinan ja sienen välistä.
Yksittäiset ihmiset olivat jo varhaisessa vaiheessa ymmärtäneet olevansa kaikkea muuta luontoa ylempänä, mutta Linnén esimerkin myötä niille valkeni myös se, että ne muodostivat kokonaisen oman lajinsa, joka oli superiorinen muiden lajien vinkkelistä. Vaikka tästä alkoikin käsitteellinen yhteenkuuluvuus, ihmiskunnan sisäiset ristiriidat estivät täydellisen veljeyden syntymistä, sillä tottahan nyt oli selvitettävä, mikä kansoista, roduista ja heimoista oli lajeista parhaan paras. Tämä johti vääjämättä lukuisiin sotiin.
Yhteiskunta[muokkaa]
Ihmiskunta on järjestäytynyt ja jakaantunut kuvitteellisesti rajattuihin superorganismeihin, joista kukin hallitsee tiettyä maapalasta ja vartioi sitä mustasukkaisesti. Näiden jakosarkojen sisällä ihminen harrastaa keskinäistä sosiaalista kanssakäymistä lajitoveriensa kanssa, kun taas niiden ulkopuolella se riehuu humalassa ja mölisee vietävästi ja tulee usein pidätetyksi. Omassa ekolokerossaan se harrastaa tällaista toimintaa vähemmän, mutta kuitenkin jossain määrin. Sotiaan se kuitenkin harjoittaa lokeronsa ulkopuolella.
Nyky-yhteiskunta alhaalta ylös[muokkaa]
Rikkaammalle ihmistyypille on ominaista kasata betonista ja metallista suuria kekoja, jotka toimivat asuinpaikkoina useammalle lajin edustajalle. Näiden kekojen lähekkäin sijoittelusta sitten muodostuu pesärykelmiä, ja näistä vielä isompia kokonaisuuksia, kaupunkeja. Kaupunkien välillä saattaa olla pitkiäkin matkoja asumatonta aluetta ja erämaata, kuten metsää tai vesistöä, mutta ihminen on ratkaissut tämän ongelman taitavasti rakennetuilla tieverkostoillaan, jotka yhdistävät asutusalueita toisiinsa. Silti ei ole virheellistä väittää, että ihmisen yhteiskunta kaikesta sosiaalisten taitojensa korostamisesta huolimatta pitää sisällään enemmän tyhjyyttä kuin läheisyyttä. Tämä voi olla yksi syy ihmiskunnan sotiin.
Kieli[muokkaa]
Ihmisillä on yksi yhteinen kieli, josta on syntynyt lukuisia murheita. Tämä tapahtui, kun Jumala rankaisi ihmisiä heidän ylimielisyydestään eli yrityksestään rakentaa Baabelin torni. Kaikkihan sen tietävät.
Murheiden lisäksi syntyi tuolloin murteita. Murteet ovat levittäytyneet epämääräisesti ympäri maailmaa, mutta niiden suurimmat keskittymät ovat toimineet alullepanijoina kansallisuuksien synnyssä. Ihmiset, jotka ovat ymmärtäneet toisiaan, ovat pitäneet yhtä. Keskustelu näet on huomattavasti helpompaa, kun ymmärtää mitä toinen sanoo. Yleensä tilanteet, joissa ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, johtavat konflikteihin, kuten sotiin.
Kulttuuri[muokkaa]
Ihmiskunnan kulttuuri kumpuaa kahdesta tekijästä: seksistä ja väkivallasta. Ihmiselle kulttuuri on voima, joka pyrkii vetämään ihmistä joko näitä kohti tai näistä pois päin. Yleensä lopputulos on kummassakin tapauksessa sota.
Seksuaalisuus[muokkaa]
Ihmiskunta lisääntyy ahkerasti kolmanneksi maailmaksi kutsumillaan alueilla. Toisessa maailmassa (ent. kolmas maailma) sillä oli myös tapana fundamentalisoida "täyttäkää maa" -käskyä, mutta sittemmin syntyvyyttä on alettu säännöstellä. Ensimmäisessä maailmassa ei enää lisäännytä ollenkaan, vaan seksiä harrastetaan vain huvin vuoksi. Seksistä on tehty taidetta, dokumentteja ja jopa oppiaine nimeltä terveystieto. Se vituttaa joitakin yksilöitä niin paljon, että sitä käytetään varsin laajaltikin tekosyynä sotiin.
Uskonto[muokkaa]
Ihmiskunta uskoo yhteen Jumalaan, jota voi olla useampi, joka voi olla osa heitä itseään ja joka voi olla kaikkialla tai ei missään, tai sitten se ei usko. Joka tapauksessa se harjoittaa väkivaltaa Hänen (heidän?) nimessään. Uskonto on syynä noin 50 prosenttiin kaikista ihmiskunnan sodista.