H. C. Andersen
|
Tämä artikkeli on luokiteltu K18-materiaalia sisältäväksi, joten jos olet alaikäinen, sivu saattaa kiinnostaakin! |
| H. C. Andersen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 | ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
H. C. Andersen (2. huhtikuuta 1805–4. elokuuta 1875), koko nimeltään Hard Core Andersen, oli tanskalainen kirjailija ja kuvataiteilija, joka keksi hardcore-pornon. Hänet tunnetaan erityisesti saduistaan (kuten hän roisia pornoaan itse kutsui), jotka ovat nousseet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä.
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa]
H. C. syntyi vuonna 1805, yhdeksän kuukautta erittäin kiihkeiden viikinkiteemaisten orgioiden jälkeen. H. C.:n isästä ei ole tietoa, äiti puolestaan oli köyhä pesijätär. H. C. ja hänen äitinsä tulivat jonkin aikaa taloudellisesti toimeen niin ja näin, mutta kolmevuotiaana äiti joutui rahallisiin vaikeuksiin, ja H. C. lähetettiin Kööpenhaminaan, jossa hänen tätinsä piti bordellia. Tässä ympäristössä H. C. kasvoi aina 16-vuotiaaksi asti. Lienee selvää, mistä poika sai virikkeitä tulevalle uralleen. Bordellin tarjoamista palveluista kävi usein nauttimassa moni tanskalainen tai ohikulkumatkalla oleva ulkomainen kirjailija ja taiteilija. Heiltä H. C. kuuli tarinoita ja näki heidän piirroksiaan. Samalla hän kehittyi itsekin varsin taitavaksi tarinankertojaksi ja piirtäjäksi. 17-vuotiaana H. C. pääsi taidekouluun. Neljä vuotta hän opiskeli kirjallisuutta ja piirsi ahkerasti. Koulu jäi kuitenkin lopulta kesken ja H. C.:n piti 21-vuotiaana keksiä itselleen ammatti, jolla elättää itsensä.
Uran alku[muokkaa]
H. C. keksi piirtää alastonkuvia tätinsä ilotalossa työskentelevistä naisista ja myydä niitä kadulla. Idea toimi: taitaen tehdyt piirrokset suorastaa vietiin käsistä. Vuoden ajan H. C. tuli hyvin toimeen uudella liikeajatuksellaan, kunnes hän keksi ruveta piirtämään eroottisten kuvien lisäksi myös naisen ja miehen välistä toimintaa ilotalon huoneissa. Todelliseen kultasuoneen nuori mies kuitenkin iski, kun hän yhdisti kuvat sarjaksi ja keksi aktin ympärille pienen, yksinkertaisen juonen. Vaikka nykyaikana alan piireissä tätä ei yleisesti tunnustetakaan, näin H. C. tuli keksineeksi myös sarjakuvan. Mutta pitäydytäänpä nyt kuitenkin siinä pornossa.
Maailman ensimmäinen pornokauppa[muokkaa]
Pian H. C.:n kuvasarjat menivät niin hyvin kaupaksi, että hän saattoi palkata muutaman piirtäjän ja perustaa maailman ensimmäisen pornokaupan. Juonen käsikirjoituksen H. C. hoiti kuitenkin itse. Vuosina 1829–1835 H. C. ja hänen piirtäjänsä loivat sellaiset rakastetut teokset kuin Keisari ilman vaatteita, Meidän isä tekee sen aina oikein, Lumikuningatar, Kaksi panotarta, Paimentyttö ja nokipoika, Peukaloinen ja Peukalo-Liisa, Pieni merenneito, Prinsessa ja vihannekset sekä Pieni tulitikkutyttö. Teokset Lumikuningatar ja Pieni tulitikkutyttö saivat osakseen paljon yleistä paheksuntaa, sillä ne sisälsivät materiaalia, joka luokilteltaisiin 2000-luvulla lapsipornoksi. Myös Peukaloinen ja Peukalo-Liisa aiheutti kummastusta, sillä se oli kääpiopornon uraauurtava teos. Noina aikoina H. C. alkoi myös käyttää itsestään nykyaikana hänen ammatillista toimenkuvaansa ajatellen hieman kaunistellulta kuulostavaa nimitystä "Satusetä Andersen".
Pornokaupasta luopuminen[muokkaa]
Vuonna 1836 H. C. katsoi saavuttaneensa alalla kaiken ja myi pornopuotinsa toiselle tanskalaiselle käsikirjoittajalle, Björn Djurälskarelle. Taiteilija ei ollut turhan tarkka sopimusasioissa, joten kaupan omistajalle jäi oikeus käyttää H. C.:n nimeä tulevissa tuotoksissaan. Tämän seurauksena monet nykyaikana uskovat sellaisten kuvasarjojen, kuten Ruma ankanpoikanen, Sikopaimen tai Satakieli olevan H. C.:n käsialaa. Kyseiset kuvasarjathan olivat eläinpornon ensiaskeleet ja H. C. oli hyvin pahoillaan, että moisia tapahtumia kuvattiin hänen nimellään. Djurälskare tuotantotiimeineen meni jopa niin pitkälle, että julkaisi teoksen nimeltä Kuusen tarina, jonka tarkoitus oli synnyttää uusi pornolajike nimeltä kasviporno. Tämä oli kuitenkin jopa tanskalaisille pervoille liikaa, eikä teos menestynyt.
Eroottista teatteria[muokkaa]
Pornokaupan myytyään H. C. siirtyi ohjaamaan liveseksiesityksiä, joita hän itse kutsui eroottiseksi teatteriksi. Moni uskoi H. C.:lla olevan haluja näyttelijäksi asti, mutta hän tyytyi käsikirjoittajan ja ohjaajan rooliin, sillä piti omien sanojensa mukaan enemmän katselemisesta. Teatteriesitykset olivat menestyksekkäitä, ja H. C. ohjasi niitä viiden vuoden ajan.
Tutkimusmatka Eurooppaan[muokkaa]
36-vuotiaana eräänä iltana ystävänsä kanssa jutellessaan H. C. tajusi erikoisen asian: koko elämänsä hän oli tyytynyt katselemaan, käsikirjoittamaan ja kuviksi-ikuistamaan muiden touhuja, mutta oli itse edelleen neitsyt. Hän päätti saman tien korjata asian ja varakkaana miehenä tehdä koko Euroopan kattavan naisiintutustumiskiertueen. H. C.:n matka vei hänet vuosina 1840–1841 Saksaan, ja sieltä Italian, Maltan ja Kreikan kautta Konstantinopoliin. Paluumatka kulki Mustanmeren ja Tonavan kautta. Hänen sanallinen ja kuvallinen selostuksensa tästä kokemuksesta on kirja nimeltä En Digters Bazar (1842), jota yleisesti pidetään yhtenä hänen parhaista teoksistaan.
Eläkevuodet[muokkaa]
Vuonna 1845 H. C. perusti H. C. -mansionin, Playboy-talon esikuvan, jossa hän asui viimeiset 30 elinvuottaan. Hän oli nähnyt maailmaa, luonut suuren määrän hardcore-pornoa ja katsoi nyt oikeudekseen levätä. H. C. viettikin loppuelämänsä eläkkeellä nautiskellen kauniiden naisten seurasta. Nykyään Hugh Hefner on tehnyt tämän H. C.:n aikoinaan harjoittaman eläkevuosienviettotavan tutuksi. Lopulta, 70-vuotiaana, H. C. kuoli kotonaan sairaskohtaukseen.