Espoo
Espoo, Esbo | |||||
---|---|---|---|---|---|
| |||||
Espoon 1299 vuotis juhlasivut! | |||||
Lääni | Etelä-Suomen Lääni | ||||
Maakunta | Uusimaa | ||||
Seutukunta | Pääkaupunkiseutu | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 711 | ||||
Kuntaliitokset | {{{kuntaliitokset}}} | ||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
330,18 km² 312,22 km² 17,96 km² | ||||
Väkiluku - väestötiheys |
305 179 {{{väestötiheys}}} as/km² | ||||
Työttömyysaste | 40 % | ||||
Kunnallisvero | {poistettu kokoomuksen toimesta} % | ||||
Kunnanjohtaja | Timo Soini | ||||
Kunnanvaltuusto • Kokoomus |
67 paikkaa 67 |
”Mistä tietää, että espoolainen on saanut pesää?
Teltta on ehjä ja kaverit hengissä!”
”Espoois, Esbort”
~Helsinkiläisten vittuilua, Osa II, Kuntakylttiensabotointi
”Espoo on kaupunki, jonne ei ole tienviittoja, mutta jonne kaikki ovat silti matkalla - muut ovat vielä matkalla, Espoo perillä.”
~Espoon kaunpunginjohtajan lausahdus
Espoo on snobeistaan, oudoista otuksistaan ja suomenruotsalaisistaan tunnettu kokoomuksen protektoraatti Suomessa. Se avattiin yleisölle vuonna 1970. Espoolaiset kutsuvat protektoriaattiaan joskus kaupungiksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Espoo täyttää nimittäin kaikki mikrovaltion ominaisuudet. Espoossa toimiikin aktiivisesti itsenäistymistä kannattava järjestö. Tasavallan presidentti ei ole vielä tunnustanut Espoota omaksi valtiokseen. Espoon alkuperäiset asukkaat olivat maureja, mutta pääosin 1970-luvulla tulleet suomalaiset valloittivat kaupungin ja tekivät siitä pohjoismaisen mallin mukaisen. Nykyään Espoossa ei ole enää juurikaan maureja.
Historia[muokkaa]
Espoo (eng. Spew, No Man's Land) tunnetaan paremmin nimillä ei kenenkään maa ja Helsingin maalaiskunta. Espoo on kuten Turku. Paikka on näennäisesti olemassa, mutta paikkaa ei ole missään muodossa noteerattu missään Suomen kartastossa. Syy tähän on porvariston pyrkimys eristää alue köyhiltä. Perille löytäminenkin on täten varsin hankalaa, vaikka joku on joskus kehunnut eksyneensä köyhälle Westendin alueelle (joka muuten on Etelä-No Man's landin alueella).
Espoo avattiin yleisölle 1970. Maureja siellä oli asunut jo monien vuosisatojen ajan. Huhujen mukaan vuonna 2003 Espoon ylpeyttä Gösta Sundqvistia oltiin nimittämässä Espoon presidentiksi, mutta Sundqvistin äkkikuoleman takia näin ei tapahtunutkaan. Vuonna 2005 EU ehdotti kaupungin nimen muuttamista muotoon Lespoo, mutta ehdotus hylättiin. Huhutaan, että vuonna 2006 Espooseen tehtiin hyökkäys marsilaisten toimesta. Silminnäkijöitä ei kuitenkaan jäänyt. Vuonna 2014 Espooseen rakennetaan metroksi kutsuttu viemäri, joka huuhtoo saastan pois Espoon kaduilta Helsinki-nimiselle kaatopaikalle. Espoota käytetään myös terminä, joka kuvastaa tunnetta vatsassa, kun on tullut syötyä jotakin pilaantunutta.
Espoo myytiin helmikuussa 2007 Ylästölle golf-kentäksi. Espoon "kaupungin" tilalle aloitettiin välittömästi rakentaa 180-reikäistä kenttää. Luonnollisesti valtaosa asunnoista piti raivata alta, mutta anteliaat ylästöläiset antoivat espoolaisten muuttaa vantaalle Korsoon. Valitettavasti vain harva espoolainen löysi Korsoon asti, mutta yllätyksenä se ei tullut, gps-laitteiden akuthan olivat tyhjentyneet. Vielä tänäänkin etelä-Suomessa voi törmätä vaelteleviin espoolaisiin. Vaeltelevat espoolaiset ovat hirviin ja peuroihin verrattavissa oleva ongelma autoilijoille.
Maantiede[muokkaa]
Espoo on pääosassa ylänköä. Kaikki asukkaat asuvat alankoalueilla. Ylänköalueilla elää lähinnä seeproja ja kirahveja. Espoossa on ainakin muutama kaupunginosa: Suur-Tapiola, Suur-Espoonlahti, Suur-Kivenlahti, Suur-Matinkylä ja Suur-Leppävaara (kaikki loput ovatkin kaiken maailman nupureita, niippereitä, nääppereitä, juppereita tai muita omituisten otusten asuinseutuja). On ehdotettu Australian liittämistä Espoon protektoraatiksi ja siirtomaaksi.
Suur-Tapiola[muokkaa]
”Kuka muka tienaa alle 5000e/kk?”
Tapiola on Kauniaisten lisäksi Espoolle, mitä Espoo on muulle pääkaupunkiseudulle. Tämän johdosta nykyisin Suur-Tapiolaksikin kutsutun maa-alueen suoran tai epäsuoran vaikutuksen alla ovat monet hienostelustaan tunnetut osat, kuten Westend, Haukilahti, Laajalahti ja Mankkaa. Tällä vaikutusvaltaisella alueella Suomen hyväosaiset pitävät kekkereitään ja shoppailevat. Tuttuun Tapiolan katunäkymään kuuluukin kokoomuslainen Alexander Stubb kyykyttämässä köyhiä.
Itseasiallisen Tapiolan nähtävyyksistä mainitsemisen arvoisia ovat ainakin rikkaiden lasten yökerho Aladdin Bada Bing sekä kokoomuslaisten ryhmäytymiskeskus Stockmann.
Tapiolalaisista itsestään voidaan sanoa viimeiaikaisten tilastollisten tutkimusten perusteella hänen ajavan Mersulla, Saabilla, Ferrarilla, Porschella tai muulla paikallisen yhteisön kohtuuhintaiseksi kokemalla autolla, asuvan vähintään puolen miljoonan talossa ja omien väitteidensä mukaan panevan siellä tuhannen euron samppanjalla hurmaamiaan Westendin seurapiirijulkkiksia.
Suur-Tapiolan vasallialueilla Mankkaalla ja Laajalahdessa asustava bättre folk pelaavat golfia ja kauhistelevat lintutorneista käsin kiikareilla keskiluokan elämää omasta enklaavistaan käsin. Westend puolestaan ei vaadi esittelyä. Siellä asuvat Suomen ammattinimbyilijät.
Suvela[muokkaa]
Suvela on Espoon keskitysleiri, kaupungissa vallinneen salaliiton seurauksena. Tätä paikkaa kutsutaan "valtavaksi leirintäalueeksi" (tyhmemmissä piireissä myös "eläintarhaksi") telttasomalien massiivisen lukumäärän vuoksi. Valkoinen ihonväri ottaa paikkansa vähemmistöasukkaina siellä täällä Suvelaa, joita kohdellaan kaltoin takavarikoimalla luvatta heidän omaisuuttaan, ja passittamalla sossun luukulle. Tässä monikulttuurisessa paikassa on enimmäkseen samboja, albaneja, kosovolaisia ja kurdeja. Monikulttuurisuudesta huolimatta suosittelen kuitenkin ostamaan matkalipun etelään kuin mennä vierailemaan Suvelassa, sillä pimeällä nähdäkseen onko lähistöllä joku, tarvitset lämpökameraa, ja yleensä jos lähellä on joku niin on nurkan takana tuhatpäinen lauma muita. Suvelan valkoinen vähemmistö on kuitenkin alkanut pitää salaisia kokouksia, joissa kaavaillaan terroristi-organisaation perustamista joka lähettää mustia Suvelan asukkaita polkupyörillä, pommein varustautuneina, Tampereelle "mustan makkaran" kaupunkiin, uhrautumaan lajitovereitansa kohtaan kohdistuneen brutaalin kannibalismin puolesta. Epävirallisten tietojen mukaan nämä kokoukset pidetään lähes poikkeuksetta Sedu Koskisen uusimmassa yökerhossa nimeltä Satulinna. Mutta jos matkustamme ajassa taaksepäin siihen aikaan kun Suvela ei ollut mustaa miestä nähnytkään, siihen kult.. valkoiseen aikaan kun riesana oli vain köyhyys, alkoholismi, työttömyys, rikokset yms. näemme tulevaisuuden Suvelan, jos valkoisen vähemmistön suunnitelmat menevät kuin pitääkin. Eli kulta-aika on edessä, lääke mustaan ruttoon on olemassa, ja Suvela voi olla taas entisensä. Tätä kriisiä auttaakseen ihmiset voivat adoptoida pieniä mustia poikia koteihinsa. Suvela olisi kiitollinen.
Leppävaara[muokkaa]
Leppävaara, yksi Espoon vilkkaimmista ja monipuolisimmista keskuksista, tunnetaan nykyään rikkaiden ja menestyneiden paratiisina. Sen modernit pilvenpiirtäjät ja huippuluokan asuntoalueet ovat koti monille liike-elämän johtajille, taiteilijoille ja muille menestyneille ihmisille. Mutta mikä on tehnyt Leppävaarasta niin erityisen?
Kun Espoo alkoi kasvaa ja laajentua, Leppävaaraa kehitettiin visionäärisellä otteella. Rakennettiin moderneja ja ylellisiä asuintaloja, design-shoppailukeskuksia ja viheralueita. Alueelle muutti ihmisiä, jotka arvostivat laatua ja yksityiskohtia, ja Leppävaaran maine rikkaiden paratiisina alkoi muodostua.
Kuningas Yarmo, ei enää vanhan maailman hallitsija, vaan nyt modernin liike-elämän mestari, oli yksi alueen pioneereista. Hänellä oli unelma luoda paikka, jossa ihmiset voivat elää, työskennellä ja nauttia korkeatasoisesta elämästä, ja niin Leppävaaran sydämessä nousi Yarmon ;) rakennuttama pilvenpiirtäjä, joka symboloi alueen nousua ja menestystä.
Leppävaaran kaduilla voi nähdä uusimpia sähköautoja, ja sen kahviloissa ja ravintoloissa voi maistaa maailman herkullisimpia makuja. Kulttuurin ystäville alueella on tarjolla moderneja gallerioita ja teattereita. Ja vaikka Leppävaara on muuttunut vuosien varrella, sen sydämessä elää edelleen yhteisöllisyys ja intohimo laadukkaaseen elämään.
Monille Leppävaara symboloi unelman toteutumista. Se on paikka, jossa voi saavuttaa huipun ja nauttia elämästä ilman kompromisseja. Ja kuningas Yarmon, joka nyt istuu pilvenpiirtäjänsä ylimmässä kerroksessa ja katsoo alaspäin Leppävaaraa, tietää, että hänen visionaan on toteutunut: luoda alue, joka on rikkaiden paratiisi.
Politiikka[muokkaa]
Espoota hallitsee sotilasjuntta, jonka YK valitsee viiden vuoden välein. Nyt kun on ollut uudet sotilasjunttavaalit ja Jarmo Jääskeläinen on kaikkien harmiksi äänestetty sotilasjunttaan, Espoo kaikkein luultavemmin hajoaa. Jos joku ei tiedä, kuka on Jarmo Jääskeläinen, hän saisi hävetä, ja voisi suoraan todeta, että hän on aivan saatananmoinen outsider ja homo. Sotilasjunttaa edustaa tavallisille tallaajille valittu rakas johtaja, jonka sotilasjuntta nimittää vuoden välein. Vanha valittu ammutaan ja hänen ruumiinsa syödään Espoo Days -nimisessä juhlassa. Viime aikoina on keskusteltu sotilasjuntan korvaamisesta Espoon alkuasukkaista lesboista koostetulla feministivaltuustolla.
Espoon asukaspolitiikka on selkeä: rupusakki Vantaalle. Tai vaihtoehtoisesti Turun Aurajokeen.
Kulttuuri[muokkaa]
Espoon suurituloisten[1] ihmisten motto on "Pois alta jumalauta, viiden vuoden päästä mä oon sun pomo!". Samaa mottoa käyttävät Tapiolan monarkian rikkaat kansalaiset. Kansallislaulu sen sijaan oli Hi, I Wanna Fuck You. Käräjäoikeus kielsi kansallislaulun vuonna 1995 sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana. Päätöstä seuranneiden protestien aiheuttama ihmisuhrien määrä oli arviolta 100 000 - 200 000.
Perinteinen espoolainen tapahtuma on ruuhka. Tapahtuma järjestetään kahdesti päivässä ympäri Espoota, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua. Osallistuminen ei maksa mitään ja siihen tarvitsee vain oman ison perheauton - mielellään Audin, Porschen, BMW:n tai Mersun. Vuonna 2000 IT-huumassa Espoossa saavutettiin ennätysruuhka. Kehä I:llä oli virallisen laskutuloksen mukaan 23 434 autoa jumissa eli miesvahvuudeltaan ruuhkassa oli eli 23 434 keski-ikäistä miestä. Ruuhkassa lähes 8000 osallistunutta ja 2300 sivullista saivat pysyviä vammoja mm. peräänajoista, torvien yhteislaulannasta (torvella ei tässä tarkoiteta kuskia) sekä pysähdyksissä olleiden autojen sisään tunkeutuneiden romanien pahoinpitelystä. Tietävästi kukaan ei kuollut, mutta Espoon kaupungin (epä)tekninen virasto ei kiellä mahdollisuutta, että joku torvi (torvella tarkoitetaan tässä yhteydessä kuskia) olisi jäänyt autojen alle. Ei heitä tosin kyllä kiinnostakkaan, sillä jos joku olisikin jäänyt auton alle ja litistynyt tietä vasten, kaupunki säästää asfaltoinnin uusimisessa.
Espoolainen perhe-elämä[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ ihan kuin Espoossa muunlaisia ihmisiä olisi, hehheh