Boris Skosyrev
|
Tämä sivu on täyttä faktaa! Tämän sivun aihe on niin käsittämättömän tyhmä, että siitä ei tarvitse repiä huumoria. |
Boris Mihailovitš Skosyrev (Бори́с Миха́йлович Ско́сырев, 1896?—27. helmikuuta 1989) oli venäläinen ammattitrolli ja eräs historian naurettavimmista henkilöistä. Hän yritti kaapata Andorran hallintaansa 1930-luvulla. Skosyrev haahuili 1900-luvun alussa ympäri Eurooppaa elättäen itsensä hyvin innovatiivisilla tavoilla: vuonna 1919 Skosyrev, joka oli toiminut Japanin diplomaattisessa palveluksessa tulkkina, joutui Lontoossa oikeuteen šekkien väärentämisestä. Skosyrevin varasuunnitelma oli pikkurikolliselle tyypillinen:
- Hanki jonkin naurettavan eurooppalaisen postimerkkivaltion kansalaisuus.
- Tee vallankaappaus siinä naurettavassa eurooppalaisessa postimerkkivaltiossa.
- Nauti valtionpäämiehen immuniteetista. Elä leveästi ja ole yleinen hilpeyden aihe.
Skosyrev toteutti vaiheen nro 1 joulukuussa 1933 ja alkoi pian kansalaisuuden saatuaan tehdä Andorrassa aloitteita suurista hallinnollisista uudistuksista. Ehdotetuissa uudistuksissa olisi luotu iso joukko uusia hallintovirkoja, joihin kaikkiin Skosyrev ehdotti itseään. Andorralaiset pitivät tätä epäilyttävänä, ja karkottivat uuden kansalaisensa Espanjaan seuraavan vuoden toukokuussa. Kesäkuun 12. päivänä vuonna 1934 Skosyrev julistautui Andorran ruhtinaaksi Katalonian Urgellissa, jonka piispa on historiallisesti ollut Andorran toinen hallitsija Ranskan valtionpäämiehen ohella. Skosyrev otti hallitsijanimekseen Boris I (koko titteli oli Andorran laaksojen ruhtinas, Oranian kreivi ja Skosyrevin paroni, Andorran valtionpäämies ja uskon puolustaja) ja julisti sodan Urgellin piispalle – teko on päässyt maailman idioottimaisimpien pelleilyjen epäviralliseen top kymppiin. Lisäksi Boris I vannoi uskollisuutta Ranskan kuninkaalle antamatta pikkujuttujen – kuten sen, että Ranskassa ei ollut ollut kuningasta sitten vuoden 1848 – asettua tielleen. Boris I ehti myös määrätä Andorran keskusneuvoston (Consell General de Batlles d'Andorra) hajotettavaksi ja laati maalle uuden, hyvin lyhyen perustuslain, jossa keskitti vallan itselleen.
Espanjan viranomaiset kyllästyivät Skosyrevin trollailuun ja pidättivät tämän 20. kesäkuuta. Skosyrev oli pettynyt, sillä hän oli jopa suunnitellut Andorralle uuden lipun. Espanjan viranomaiset menettivät pian hermonsa kuulustellessaan Skosyrevia, josta kukaan ei ottanut selvää: miehellä oli Alankomaiden passi ja hän väitti olevansa venäläinen vastavallankumouksellinen sekä syntyneensä 12. kesäkuuta 1896 Vilnassa Liettuassa – näin hän olisi siis juhlistanut 38-vuotissynttäreitään yrittämällä vallankaappausta. Espanjalaiset kippasivat Skosyrevin marraskuussa 1934 Ranskaan, joka joutui osin Skosyrevin valtiovandalismin, osin Espanjan sisällissodan takia valvomaan Andorraa sotilaallisesti vuodet 1936—40.
Toisen maailmansodan aikana Vichyn hallitus vangitsi Skosyrevin, joka lähetettiin itärintamalle siviiliteknikkona tukemaan Saksan sotaponnistuksia. Vuonna 1945 amerikkalaiset ottivat hänet vangiksi, mutta vapauttivat hänet pian, koska hän ei ollut sen paremmin saksalainen kuin natsikaan (ero kahden em. välillä on kyseenalainen). Hän asettui asumaan Boppardiin Reinin varrelle vaimonsa kanssa (hänellä oli ollut aikaa solmia avioliittokin!).
Skosyrev kuitenkin erehtyi vuonna 1948 matkustamaan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle Thüringeniin – mitä ilmeisimmin joissain hämärissä aikeissa – jolloin hänet vangittiin (taas) ja lähetettiin Siperiaan. Hän palasi tarmokkaana kotiin vuonna 1956, jolloin Saksan liittotasavalta myönsi hänelle pienen valtioneläkkeen, ilmeisesti jonkin kaavakehuijauksen tuloksena. Skosyrev ei enää yrittänyt vallankaappauksia ja kuoli rauhallisesti kotonaan Boppardissa helmikuussa 1989. Hautakiven mukaan hän oli syntynyt vuonna 1900 – äijällä oli niin monet väärennetyt henkilöpaperit, ettei ollut enää itsekään selvillä oikeista henkilötiedoistaan.