Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota oli ensimmäinen yritys ratkaista sodankäynnin maailmanmestaruus. Huonojen valmistelujen ja heikon otteluohjelman vuoksi mestaruus jäi lopulta jakamatta, mutta osanottajat saivat lopulta sovittua tulevien turnausten järjestämisestä kansainvälisen juhlaillasten jälkeen.
Koska kolmikymmenvuotinen sota oli ensimmäinen suurturnaus (aikaisemmin oli pelattu vain yksittäisiä ystävyysotteluita), ja tämän vuoksi hyväksyttävä ranking-lista puuttui, päätettiin järjestää laajat karsinnat, joihin saivat osallistua kaikki halukkaat joukkueet.
Itä-Euroopan karsintalohko 1596-1629[muokkaa]
Itä-Euroopan karsintalohkossa pelatut ottelut:
Suomi-Ruotsi 1596-97[muokkaa]
Aluperin molemmin puoliseksi ystävyysotteluksi suunniteltu ottelu muutettiin karsintalohkon otteluksi, kun tieto tulevasta suurturnauksesta levisi. Suomessa Nokialla järjestettiin ensimmäinen ottelu, joka päättyi Ruotsin voittoon 5-6 suomalaisten oltua aluksi koko päivän 5-0 -johdossa. Monien suomalaisten mielestä ottelun ratkaisi tuomarivirhe ja siitä syystä ottelu(sarja) tunnetaankin laajasti Suomessa nimellä Nuijasota. Myös Padasjoen, Isonkyrön ja Santavuoren otteluissa epäiltiin tuomaripeliä. Protestiksi suomalaiset vetäytyivät karsinnoista. Ruotsalaisten vastaprotesti kuivui kokoon, ottelun tuomarin Klaus Flemingin kuoltua äkillisesti nuhaan. Symbolisena eleenä Ruotsin kunigas Kaarle IX matkusti kuitenkin Turkuun vetääkseen kuollutta tuomaria parrasta. Ottelun lopputulos mitätöitiin ja Suomen joukkue yhdistettiin Ruotsin joukkueeseen.
Venäjä-Puola ja Venäjä-Ruotsi[muokkaa]
Venäjä järjesti omat karsintaottelunsa kutsuturnauksena Moskovassa 1607-11. Jostain syystä suomalaisten kutsu ei koskaan saapunut perille (huhujen mukaan sen söi Mikael Agricola, mutta tämä tuskin on totta, koska Agricola oli kuollut jo vuosia aiemmin). Siis turnaukseen osallistuivat Puola, Ruotsi ja Venäjä.
- Ottelutulokset:
- Venäjä-Ruotsi 1-5
- Venäjä-Puola 0-7
Puola-Ruotsi 1599-1629[muokkaa]
Puolan ja Ruotsin väliset karsintaottelut järjestettiin kummankin ottelijan kotikentällä, sekä kolmas ottelu puolueettomalla areenalla Latviassa. Ensimmäinen ottelu Ruotsissa 1599 päättyi ruotsalaisten 1-0 voittoon (osoituksena ruotsalaisten epärehellisyydestä puolalaiset muistavat usein huomauttaa, että kyseinen ottelu pelattiin sillalla).
Latviassa vuosina 1600-11 järjestetty ottelu päättyi niukkaan Puolan 4-3 voittoon, vaikka Puola johtikin ensimmäisen puoliajan jälkeen jo 4-0.
Viimeinen ja ratkaiseva ottelu käytiin Puolan kotikentällä 1625-29, ja päättyi Ruotsin 3-0 voittoon uuden lahjakkaan kapteenin Kustaa II Aadolfin johdolla. Tämän lopputuloksen myötä lopputurnaukseen pääsi Ruotsi, joka hävisi karsinnoissa vain yhden ottelun.
Sarjataulukko[muokkaa]
| Lohko A | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maaliero | Pisteet |
| Ruotsi | 5 | 4 | 0 | 1 | 25–5 | 8 |
| Puola | 4 | 2 | 0 | 2 | 11–7 | 4 |
| Venäjä | 2 | 0 | 0 | 2 | 1–12 | 0 |
| Suomi | 1 | 0 | 0 | 1 | 5–6 | 0 |
Suomi-Ruotsi-ottelun lopputulos mitätöitiin ja Suomen joukkue yhdistettiin Ruotsin joukkueeseen.
Länsi-Euroopan karsintalohko[muokkaa]
Länsi-Euroopan karsintalohkoon osallistuivat Espanja, Ranska, Hollanti ja Englanti. Portugali ja Skotlanti ilmoittivat aluksi osallistuvansa, mutta vetäytyivät karsinnoista ennen ensimmäistäkään ottelua.
Hollanti-Espanja[muokkaa]
Hollanti ja Espanja päättivät järjestää omat ottelunsa osana keskinäistä massiivista ystävyysottelusarjaa, joka oli alkanut jo vuonna 1568, jossa joukkueet kohtasivat vuosittain ihanteellisella Belgian pelikentällä. Muiden joukkueiden kateus ottelusarjaa kohtaan, ja sen saama suuri suosio maksuteleviossa, olikin yksi alkuperäinen syy perustaa kaikkien maiden yhteinen suurturnaus.
Hollanti-Espanja (kaikki ottelut pelattiin puolueettomalla kentällä Belgiassa, ellei toisin ilmoiteta)
- 1622 4-4
- 1623 0-0
- 1624 0-2
- 1625 1-6
- 1626 1-1 (pelattiin Hollannissa)
- 1627 0-0
- 1628 1-1
- 1629 5-1
Espanja-Ranska[muokkaa]
Alunperin vuodeksi 1629 suunniteltu ottelu jätettiin pelaamatta, kun oli selvää, että kumpikin joukkue selviäisi lopputurnaukseen.
Espanja-Englanti[muokkaa]
Espanja ja Englanti eivät päässeet alkuun sopuun keskinäisen ottelun järjestämisestä. Suurin syy tähän oli Englannin kanaalissa vuonna 1588 tapahtunut autolauttaonnettomuus, jossa Englantiin matkalla ollut Espanjan maajoukkue menehtyi. Espanjalaiset pitivät onnettomuuden syynä autolautalla matkustaneita englantilaisia ja saksalaisia humalaisia turisteja, jotka kaatoivat lautan. Englanti on tapahtumien kulusta edelleen toista mieltä, ja syyttää tapahtumista yksinomaan saksalaisia ja hollantilaisia. Kansainvälinen välitystuomioistuin sai kuitenkin sovun aikaan ja ottelu järjestettiin 1625-30, lopputulos oli 3-3.
Englanti-Ranska 1626-30[muokkaa]
Lopputulos 2-4, Ranskan voitto.
Lohkosta pääsi jatkoon kaksi joukkuetta, koska suurinosa kansainvälisen liiton mainossopimuksista oli tältä alueelta.
Sarjataulukko[muokkaa]
| Lohko B | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maaliero | Pisteet |
| Ranska | 1 | 1 | 0 | 1 | 4-2 | 100% |
| Espanja | 9 | 2 | 5 | 1 | 18–15 | 50% |
| Hollanti | 8 | 1 | 4 | 2 | 12–15 | 38% |
| Englanti | 2 | 0 | 1 | 1 | 5–7 | 25% |
Huom. Keski-Euroopan karsintalohkossa käytettiin Ranskan vaatimuksesta pisteitten sijaan voittoprosenttia lopullista järjestystä määriteltäessä.
Keski-Euroopan karsintalohko[muokkaa]
Tsekki-Itävalta Ottelu pelattiin vuonna 1619 Prahassa Valkean Vuoren stadionilla, lopputulos 1-6, Itävallan voitto.
Itävalta-Tanska 1626 Itävalta voitti puolueettomalla kentällä Saksassa pelatun ottelun 6-2.
Saksa-Tanska 1625. tasapeli 1-1.
Itävalta-Saksa Itävalta voitti Saksassa pelatun ottelun 3-0 ja näin lopputurnauksen järjestäjäksi valittu Saksa putosi yllättäen ulos lopputurnauksesta. Suurinosa Saksan joukkueen parhaimmistosta kuitenkin osallistui turnaukseen televisio/lääkeyhtiö Baijerin joukkueessa, joka pääsi villillä kortilla lopputurnaukseen. Itävalta jatkoi lopputurnaukseen puhtaalla pelillä.
Sarjataulukko[muokkaa]
| Lohko C | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maaliero | Pisteet |
| Itävalta | 3 | 3 | 0 | 0 | 15–3 | 6 |
| Saksa | 2 | 1 | 0 | 1 | 1–4 | 1 |
| Tanska | 2 | 0 | 1 | 1 | 3–7 | 1 |
| Tsekki | 1 | 0 | 0 | 1 | 1–6 | 0 |
Muun maailman karsinnat[muokkaa]
Iran ja Turkki pelasivat ottelusarjan vuosina 1602-12 ja 1616-18, jonka voittajan oli tarkoitus osallistua lopputurnaukseen Saksassa. Ottelupöytäkirjoista syntyneiden erimielisyyksien vuoksi kumpikin diskattiin. Tämän vuoksi turkkilaiset vaihtoivat muutaman vuoden kuluttua pöytäkirjansa noudattamaan latinalaisia aakkosia ja numeroita, arabialaisten sijaan, ja heidät hyväksyttiinkin jälleen mukaan kansainvälisille kentille (jotkut pitävät turkkilaisten joukkuetta aikakautensa lahjakkaimpana, ja ovat varmoja, että osallistuessaan kolmikymmenvuotiseen sotaa se olisi voittanut kultaa).
Lopputurnaus Saksassa 1630-48[muokkaa]
Lopputurnaukseen Saksassa osallistui siis Ruotsi, Espanja, Ranska, Itävalta ja Baijeri (pääsponsorin, lääke/televisioyhtiön joukkue). Turnaus suunniteltiin alunperin pelattavaksi nelinkertaisena sarjana, mutta pelikenttien huonokunto ja katsojien huliganismi johtivat lopulta turnauksen keskeyttämiseen vuonna 1648. Myös useilla vakavilla loukkaantumisilla oli osuutta turnauksen keskeyttämiseen (osa myöhemmistä arvostelijoista syyttää näistä pelikenttien huonoa kuntoa).
Pelatut ottelut (22kpl)[muokkaa]
- Ruotsi-Itävalta 6-0
- Itävalta-Ruotsi 4-5
- Ruotsi-Itävalta 5-5 (Ottelu keskeytettiin 20 minuutiksi toisella puoliajalla Ruotsin kapteenin ja tähtipelaajan Kustaa II Aadolfin loukkaannuttua vakavasti, tilanne oli tällöin 3-3.)
- Itävalta-Ruotsi 3-2
- Ruotsi-Baijeri 4-1
- Baijeri-Ruotsi 0-3
- Ruotsi-Baijeri 3-0 (Lupaava keskikenttä, ja Baijerin joukkueen kapteeni Johann Tilly loukkaantui tässä ottelussa ja jätti turnauksen kesken, jouduttuaan sairaalaan jäykkäkouristuksen vuoksi.)
- Baijeri-Ruotsi 0-3
- Espanja-Ruotsi 8-0
- Ruotsi-Espanja 2-2
- Espanja-Ruotsi 0-6 (Ruotsi käytti ensimmäisen kerran ns. juopon kapteenin taktiikkaa, kts. alempana lisää)
- Ruotsi-Espanja 3-5
- Ranska-Itävalta 4-4
- Itävalta-Ranska 2-5
- Itävalta-Ranska 3-4
- Espanja-Ranska 3-3
- Ranska-Espanja 3-0
- Ranska-Espanja 3-3
- Espanja-Ranska 2-8 (pelattiin Belgiassa)
- Ranska-Baijeri 2-2
- Baijeri-Ranska 0-4
- Baijeri-Ranska 0-3 (tuomittiin Ranskan voitoksi, baijerilaisten kieltäydyttyä pelaamasta)
Peruutetut ottelut (18 kpl)[muokkaa]
- Ruotsi ja Ranska eivät pelanneet ainoatakaan aiotuista neljästä keskinäisestä ottelusta. Samoin kävi Baijerin ja Itävallan välisille otteluille, sekä Baijerin ja Espanjan välisille otteluille.
- Ranska-Baijeri (keskeytettiin katsomoväkivallan vuoksi tilanteessa 4-4)
- Ranska-Itävalta peruttiin 1632 vaikean lumitilanteen vuoksi
- Espanja-Itävalta (keskeytettiin tilanteessa 3-0 päätuomarin loukkaannuttua)
- Itävalta-Espanja (keskeytettiin ensimmäisellä peliminuutilla, katsomossa syttyneen tulipalon vuoksi). Loputkin Itävallan ja Espanjan väliset ottelut keskeytettiin.
Mainittakoon lisäksi, että Espanja ja Hollanti jatkoivat koko lopputurnauksen ajan (1630-48) omaa turnaussarjaansa, ja että Ruotsi ja Tanska pelasivat yhden ystävyysottelun vuonna 1643. Kansainvälisen liiton keskeytettyä Saksan lopputurnauksen maksutelevisiossa esitettiin peruttujen otteluiden tilalla Englannin ja Ranskan kansallisten sarjan otteluita.
Sarjataulukko[muokkaa]
| Lopputurnaus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Maaliero | Pisteet |
| Ranska | 10 | 6 | 4 | 0 | xx–xx | 16p./80% |
| Ruotsi | 12 | 7 | 2 | 3 | xx–xx | 16p./67% |
| Espanja | 8 | 2 | 3 | 3 | xx–xx | 7p./44% |
| Itävalta | 7 | 1 | 2 | 4 | xx–xx | 4p./29% |
| Bayer | 7 | 0 | 1 | 6 | xx–xx | 1p./7% |
Lopullisesta sarjataulukosta ei ole koskaan päästy sopuun, koska pelatut ottelut jakautuivat niin epätasaisesti (esim. Ruotsi pelasi kaikki ottelunsa Baijeria vastaan, joka osaoittautui lopulta turnauksen heikoimmaksi joukkueeksi).
Muuta erikoista[muokkaa]
"Juoppo kapteeni"[muokkaa]
24. syyskuuta 1636 pelattiin Wittstockin stadionilla Ruotsin ja Espanjan välinen ottelu, jossa Ruotsi käytti ensimmäisen kerran ns. "juopon kapteenin taktiikkaa". Jo aikaisemmin Ruotsin kapteeniksi oli valittu Johan Baner joka oli tunnettu juoppo. Hän suunnitteli ja johti Ruotsin taktiikan kyseiseen otteluun umpihumalassa, ja Ruotsi voitti ottelun. Syynä tähän oli alkoholin aiheuttamat hallusinaatiot, ja tajunnan laajentuminen, joka mahdollisti mullistavat ratkaisut pelikentällä.
Myöhemmin alkoholi ja muut huumeet on kielletty korkeimmalta johdolta kansainvälisessä sodankäyntisäännöstössä, mutta tämä on johtanut vain luonnostaan vajaaälyisten ja mielenvikaisten valta-asemaan joukkueiden kapteenistossa. Lisäksi esim. Hitlerin ja Stalinin henkilökohtainen ilmoitus totaalisesta absolutismista on johtanut vaikauksiin saada alkoholiyrityksiä mukaan sponsoroimaan kansainvälisiä ottelutapahtumia. Monet arvostelijat ovatkin vaatineet "juopon kapteenin" laillistamista.
Huligaanit[muokkaa]
Kolmikymmenvuotinensota oli ensimmäinen turnaus/ottelusarja, jossa huliganismista tuli todellinen ongelma. Mainittakoon ikävistä tapauksista esim. skottihuligaani Alexander Leslien ja Saksan joukkueen kapteenin Albrecht von Wallenstein välinen yhteenotto, jonka vuoksi Wallenstein joutui pitkälle sairauslomalle. Toisaalta huligaanien joukoista nousi loistavia pelaajia, kuten Louis Condé, joka ennakkoluulottomalla taktiikallaan johti ranskalaisten peliä viimeisessä pelissä.
Todellisia syitä huliganismiin on vaikea löytää, mutta suurin osa asiantuntijoista oli jälkeenpäin sitä mieltä, että päästämällä Saksa mukaan lopputurnaukseen olisi vältytty ainakin osalta ongelmia.
Sääntöuudistukset[muokkaa]
Koska lopputurnaus lopetettiin kesken, perustettiin komitea, joka sopi tulevien turnausten säännöistä, pistelaskusta ja karsinnoista. Tämän komitean työtä voidaan pitää kansainliiton edeltäjänä ja kansainvälisen sodankäyntisäännöstön esiasteena. Esimerkiksi sovittiin Belgian pelikentän avaamisesta muilleikin joukkueille, jota kokeiltiin käytännössä jo vuonna 1648, kun Espanja ja Ranska kohtasivat. Lisäksi komitea esitti ensimmäiset ajatukset eri joukkueina pelaamisesta, josta muodostuikin sitten suosituin sotaurheilun muoto (joukkueiden ollessa nykyään ns. "saksalaiset" ja muu maailma).
Ulkomaalaiset pelaajat[muokkaa]
Kolmikymmenvuotisessa sodassa sallittiin ensimmäisenä suurena turnauksena laajamittainen pelaajavaihto ja -kauppa eri turnausosapuolten välillä. Niinpä monissa joukkueissa tähtipelaajat olivatkin alunperin ulkomaisten suurseurojen kasvatteja. Merkittävin poikkeus tästä säännöstä oli Ruotsin joukkue, joka luotti omaan junioritoimintaansa. Vaikka Skotlanti, Englanti ja Wales eivät osallistuneetkaan itse turnaukseen, monet skotti-, englantilais- ja walesilaispelaajat edustivat eri osapuolten joukkueita. Turnauksessa ei myöskään pidetty kiinni lojaliteettivaatimuksesta, vaan pelaajat saattoivat vaihtaa joukkuetta jo pelikauden kesken.