Vidat
| Vidat | |
|---|---|
 Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Vitakasvit Potamogetonaceae |
| Suku: |
Vidat Potamogeton L. |
| Katso myös | |
Vidat eli lapavidat (Potamogeton) on vitakasveihin kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu 90 lajia ja lisäksi monia kymmeniä risteymälajeja.[1] Suomessa tavataan 14 eri vitalajia sekä useita lajienvälisiä risteymiä ja risteymälajeja.
Vitoja esiintyy maailmanlaajuisesti.[1]
Vidat ovat monivuotisia ja juurakollisia vesikasveja[2]. Niiden varsi kasvaa pohjasta ja on useilla lajeilla noin metrin pituinen[2]. Kaikilla vitalajeilla on ohuita vedenalaisia uposlehtiä ja joillakin lajeilla on uposlehtien lisäksi myös paksumpia kelluslehtiä[3]. Uposlehdet ovat joko nauhamaisia tai soikeita, kun taas kelluslehdet ovat enemmän tai vähemmän soikeita[2]. Vitojen kukintona on pitkähkön varren päässä oleva tähkä[2]. Kukat ovat nelilukuisia, ja hedelmä on kuiva luumarja[2].
Nykyisin vitojen suku on usein jaettu kahdeksi erilliseksi suvuksi: lapavidat (Potamogeton) ja kaitavidat (Stuckenia).
Eräitä vitalajeja pidetään haitallisina tulokaslajeina.[4]
Lajeja ja risteymiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ahvenvita (Potamogeton perfoliatus)
- hapsivita (Potamogeton pectinatus, syn. Stuckenia pectinata)
- heinävita (Potamogeton gramineus)
- hentovita (Potamogeton pusillus)
- huiskavita (Potamogeton × fennicus, syn. Stuckenia × fennica), merividan ja tuppividan risteymä
- jokivita (Potamogeton × exilis), purovidan ja uistinvidan risteymä
- jouhivita (Potamogeton rutilus)
- kiiluvita (Potamogeton × nitens), heinävidan ja ahvenvidan risteymä
- kyhmyvita (Potamogeton trichoides)
- lankavita (Potamogeton × suecicus, syn. Stuckenia × suecica), merividan ja hapsividan risteymä
- litteävita (Potamogeton compressus)
- lähdevita (Potamogeton coloratus)
- merivita (Potamogeton filiformis, syn. Stuckenia filiformis)
- nauhavita (Potamogeton × sparganiifolius), heinävidan ja uistinvidan risteymä
- otavita eli otalehtivita (Potamogeton friesii)
- pikkuvita (Potamogeton berchtoldii)
- pitkälehtivita (Potamogeton praelongus)
- pohjanlahdenvita (Potamogeton × bottnicus, syn. Stuckenia × bottnica), hapsividan ja tuppividan risteymä
- poimuvita (Potamogeton crispus)
- purovita (Potamogeton alpinus)
- soikkovita (Potamogeton nodosus)
- suippuvita (Potamogeton acutifolius)
- tatarvita (Potamogeton polygonifolius)
- tuppivita (Potamogeton vaginatus, syn. Stuckenia vaginata)
- tylppövita eli tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius)
- uistinvita (Potamogeton natans)
- vaskivita (Potamogeton × angustifolius, syn. Potamogeton × zizii), heinävidan ja välkevidan risteymä
- välkevita (Potamogeton lucens)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Potamogeton L. Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Natar (Potamogeton) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 5.10.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Genus: Potamogeton Go Botany. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.2.2016. (englanniksi)
- ↑ curly-leaved pondweed Potamogeton crispus L. Invasive.org. Viitattu 29.2.2016.