Kemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kemi

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero 240
Hallinnollinen keskus Kemin keskustaajama
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 102,35 km²
295:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 747,16 km²
160:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 95,32 km²
– sisävesi 7,03 km²
– meri 644,81 km²
Väkiluku 19 409
61:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
väestötiheys 203,6 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 28,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 93,8 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 6,0 %
Kunnallisvero 9,60 %
48:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • SDP
 • Vas.
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.

13
12
7
5
5
1
www.kemi.fi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 19 409 asukasta (31. elokuuta 2024)[2], ja sen pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana kemi tarkoittaa kuivaa ja kovapohjaista, ohutmultaista, huonokasvuista ketoa, tannerta, kenttää tai useimmiten niittyä.[7]

Historia lyhyesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin kantakaupunkia
Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Maata viljelevä asutus lienee muodostunut Kemin seudulle viimeistään 1200–luvulla.[8] Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329.[9]

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869.[10]

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat.[11]

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemin pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio.

Kemin alueseen kuuluu niin merellistä kuin erämaistakin luontoa. Karsikon niemen kierrossa voi tutustua esimerkiksi muinaisrantaan, vanhaan louhokseen, sodanaikaiseen juoksuhautaan ja Kemin suurimpaan siirtolohkareeseen. Ykskuusenhiekan luonnonsuojelualue on yli hehtaarin kokoinen hiekkadyyni. Ykskivessä on myös majakkasaari. Hepolan lakkautetussa kalliolouhoksessa on kirkasvetinen uimapaikka.[12]

Veitsiluodosta löytyy 55 hehtaarin kokoinen makeavesijärvi, jonka Suomen vapaa-ajan kalastajat valitsivat vuonna 2020 vuoden lähikalastuspaikaksi. Allas otettiin käyttöön vuonna 1950, jolloin se oli 10 hehtaarin kokoinen, nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuonna 1959.[12]

Kemin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,7 −5,7 −0,9 4,4 11,4 17,2 20,6 18,0 12,6 5,2 0,3 −3,0 ka. 6,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −14,1 −14,4 −10,3 −3,9 1,5 7,3 11,0 9,1 4,7 −1,0 −5,5 −10,4 ka. −2,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,6 −9,7 −5,4 0,4 6,8 12,8 16,0 13,9 8,8 2,4 −2,6 −6,6 ka. 2,3
Sademäärä (mm) 52 43 37 33 45 51 63 61 62 61 67 58 Σ 633
Sadepäivät (d) 10 9 8 7 8 8 9 8 8 10 12 12 Σ 109
Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−5,7
−14,1
−5,7
−14,4
−0,9
−10,3
4,4
−3,9
11,4
1,5
17,2
7,3
20,6
11,0
18,0
9,1
12,6
4,7
5,2
−1,0
0,3
−5,5
−3,0
−10,4
S
a
d
a
n
t
a
52
43
37
33
45
51
63
61
62
61
67
58


Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Kemin kaupunki oli jaettu kuuteen suuralueeseen, joihin kuuluu yhteensä 16 tilastoaluetta. Tilastoalueisiin kuuluu yhteensä 63 pienaluetta.[14]

Kemin suuralueet[14]:

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin rakennusperintöön ovat vaikuttaneet meren läheisyyden lisäksi saha- ja paperiteollisuuden kehittyminen.[15] Kemin keskustassa näkyy ruutukaava, jota käytettiin usein 1800-luvun puolivälin kaupunkisuunnittelussa. Kemin ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1859. Kaupungin vanhimmat säilyneet puurakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Ensimmäiset kivitalot Kemiin rakennettiin 1900-luvun alussa. Kaupungissa on useita 1920-luvun klassismia edustavia taloja ja funktionalistisia rakennuksia 1930-luvulta. Ensimmäiset asuinkäyttöön suunnitellut kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla.[16] Kemissä, samoin kuin Simossa, on paljon vanhoja rakennuksia, toisin kuin muualla Lapissa, josta ne hävisivät sodan myötä.[15]

Kemissä on yhteensä 80 hehtaaria puistoja. Niistä vanhimpia on Meripuisto, jossa sijaitsee muun muassa savupirtti, jatulintarha, historiallisia aittoja ja vanha Raatihuone.[17]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston inventoinnin mukaan Kemissä on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:[18]

Kunnalliset asiat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SDP ohitti Vasemmistoliiton äänissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vasemmistoliitto edeltäjineen on ollut valtapuolue Kemissä sotavuosista lähtien.[19]

Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:[20]

Kaupunginjohtajat:[21]

Kuntaliitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin alue on ollut lähes nykyisellään vuodesta 1931 lähtien, jolloin Kemin maalaiskunnan puolen esikaupunkialueet liitettiin Kemiin.[22]

Vuonna 1939 muutamia tiloja Kemin maalaiskunnasta ja Simon kunnasta liitettiin Kemiin.[23]

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[24] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[25]

Kaupungin asukasluku on 19 409,[2] joista suomenkielisiä on 93,8 %, ruotsinkielisiä 0,2 % sekä muita 6,0 %.[4]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Korkeimmillaan Kemin väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin se oli lähes 33.000[26].

Kemin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
26 928
1985
  
26 421
1990
  
25 374
1995
  
24 696
2000
  
23 689
2005
  
22 831
2010
  
22 537
2015
  
21 758
2020
  
20 742
Lähde: Tilastokeskus.[27]

Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemin taajama-aste on 99,5 %.[28] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[29]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kemin keskustaajama* 18 916
2 Hepola 1 701
3 Ajos 334

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.[29] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.[30]

Kemin lyseon lukio.

Syksyllä 2022 Kemissä oli kuusi peruskoulua, joista kolme oli yhtenäiskouluja.[31] Siellä sijaitsee myös Kemin lyseon lukio.[32] Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian[33] ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.[34]

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina. Vuonna 2021 noin 29 prosenttia kaupungin työpaikoista oli teollisuudessa ja 43 prosenttia palveluissa. Kemin suurimpia työllistäjiä olivat:[35]

Vuonna 2022 kaupungin suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan olivat:[36]

  • LTR-Rakennus Oy
  • Veljekset Toivanen Oy
  • Kemin Energia ja Vesi Oy
  • Kemin Ajotilaus Oy
  • Veljekset Rönkä Oy

Merkittävä teollinen työnantaja kemiläisille on myös Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama Elijärven kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaan Elijärvellä.[37] Kemin Ajoksessa sijaitsee tuulivoimapuisto.lähde?

Vuonna 1993 perustettu kehitysyhtiö Kemin Digipolis Oy[38] kehittää Meri-Lapin ja Lapin teollisuuspalveluja esimerkiksi kiertotalouteen liittyen.[39] Digipoliksen Kiertotalouskeskus on tutkinut esimerkiksi vetytalouden mahdollisuuksia.[40] Kemintulli-teollisuusalue sijaitsee kaupungin eteläpuolella. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2013.[41]

Kemin rautatieasema

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä sijaitsee Kemi-Tornion lentoasema, Kemin rautatieasema, Kemin linja-autoasema ja Kemin sisäsatama.[42]

Kemin Ajoksessa sijaitsee EU:n pohjoisin yleissatama. Se kuuluu Euroopan liikenneverkosto TEN-T:hen (Trans European Network).[43] Syväsataman syvyys oli 10 metriä,[44] mutta sitä alettiin syventää entisestään vuonna 2022. Kulkusyvyydeksi tulee 12 metriä. Samalla myös Ajoksen meriväylää levennetään.[45]

Etäisyyksiä Kemistä

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin omistuksessa oleva Kemin Energia ja Vesi Oy toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja tarjoaa myös vesihuoltoa.[46]

Vuonna 1998 perustettu Perämeren Jätehuolto Oy vastaa jätehuollosta Lounais-Lapissa. Kemin lisäksi se toimii Torniossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Ylitorniolla.[47]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 Kemin ystävyyskaupunkeja olivat:[48]

Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Kaupungissa on Kemin kaupunginorkesteri, Meri-Lapin jousikvartetti, kaupunginkirjasto, taidemuseo, Lastenkultturikeskus, historiallinen museo, Meri-Lapin musiikkiopisto,[49] kansalaisopisto Kivalon toimipisteitä[50] ja Kemin teatteri.[51]

[52]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkinäkymä kaupungintalon katolta
Kemin tullikamari

Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto ja kaupungin sisäsataman alue.[53]

  • Vuodesta 1996 lähtien Kemiin on rakennettu vuosittain Kemin Lumilinna. Ensimmäisessä Lumilinnassa oli 1100 metriä pitkät muurit ja se oli Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman suurin lumilinna. Linnoilla on ollut erilaisia teemoja, esimerkiksi vuonna 2018 rakennettiin kummituslinna. Talvikaudeksi rakennettevan linnan vieressä on ympärivuotisesti muun muassa majoitus-, ravintola- ja kokoustiloja.[54]
  • Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen Kemin kirkko on valmistunut 1902.
  • Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
  • Matkailujäänmurtaja Sampo
  • Perinnepurjelaiva Jähti

Kemin kulttuurikeskuksessa sijaitsee sekä Kemin taidemuseo että Kemin historiallinen museo.[55] Yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti sijaitsee Meripuistossa.[56] Marttalan museoalueella sijaitsevat Kähertäjämuseo ja Työläismuseo.[55]

Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin nykytaidetta.[57]

Kemin historiallinen museo on keskittynyt lähialueiden historiaan ja kulttuuriin.[58]

Kemin vuotuisiin tapahtumiin kuuluu[49]

  • Easy Living in Kemi,
  • Eurooppalaisen elokuvan viikonloppu ja
  • Kalamarkkinat,
  • Kauppamaraton,
  • Kemin Taiteiden yö,
  • Lumivisio,
  • Pakkasukkoblues,
  • Rondelli-lastentapahtuma[59]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kemissä kolme kertaa, vuosina 1919, 1939 sekä 1955.[60]

Aiempia tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemissä järjestettiin Kemin sarjakuvapäivät vuosina 1981–2016. Järjestelyistä vastasi pääosin Kemin sarjakuvakeskus.[61]

Kemissä järjestetään kesinä 2004–2010 musiikkifestivaali Alhonkaturock.

Musiikki ja esittävät taiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemissä toimii sekä Kemin kaupunginorkesteri että Meri-Lapin jousikvartetti.[62] Orkesterissa on noin 50-55 soittajaa, joista päätoimisia ovat Meri-Lapin jousikvartetin jäsenet. Kaupungin orkesteritoiminta alkoi vuonna 1930, jolloin perustettiin Kemin Soitannollinen Seura. Vuonna 1932 perustettiin orkesterikoulu. Vuonna 1966 Kemin kaupunginorkesteri kunnallistettiin.[63]

Kemissä toimii vuonna 1947 perustettu kaupunginteatteri.[64]

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.

Kemin kirkko rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902.

Vuonna 2018 Kemissä toimi yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta).[65]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemissä toimii Kemin helluntaiseurakunta.[66]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[67]

Kemiläisiä urheiluseuroja ovat muun muassa:

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemistä löytyy esimerkiksi jäähalli, keila- ja tennishalli sekä uimahalli. Kaupungissa voi harrastaa myös esimerkiksi frisbeegolfia, golfia, jousiammuntaa ja tennistä.[68] Tervahallin ja Keila- ja tennishallin toiminnot siirretään uuteen monitoimihalliin, joka sai rakennusluvan vuonna 2023. Uimahallin viereen rakennettavaan halliin tehdään noin 1200 neliömetrin kokoisen pääareenan lisäksi monitoimisali, tennissali, keilahalli sekä paini- ja tatamisalit.[69]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappilainen ruokakulttuuri on jaettu kolmeen alueeseen: Kemi-Ounasjokivarsi, Tornio-Muoniojokilaakso ja saamelaisalue.[70] Lapissa on käytetty tyypillisesti naurista, perunaa, ohraa, poroa, riekkoa, metsälintuja ja karhua ja kaloja, kuten siikaa, muikkua ja lohta. Kemi-Ounasjokivarren alueet ovat ottaneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita idästä.[71]

Viittauksia kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kemiläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Kemi Oikeusministeriö. Viitattu 30.11.2021.
  7. https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-on-seuraavien-nimien-tausta
  8. Hedman, 1969, s.48-49
  9. Hedman, 1969, s.80-82
  10. Kemi täyttää tiistaina 150 vuotta Yle Uutiset. 5.3.2019. Viitattu 21.11.2022.
  11. Risto Koskinen: Saksalaisten räjäytysyritys epäonnistui – kaupungintalo pysyi pystyssä 70 vuotta sitten Yle. 2014. Viitattu 23.2.2022.
  12. a b Korpela, Pentti: Lounais-Lapin retkiopas, s. 114-144. Kivalo-kirjat, 2020.
  13. Kemi, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  14. a b Kemi alueittain 2018 (pdf) huhtikuu 2018. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja talousosasto. Arkistoitu 10.8.2021. Viitattu 21.11.2022.
  15. a b Kemistä ja Simosta löytyy koko Suomen arkkitehtuuri Yle Uutiset. 7.2.2014. Viitattu 12.12.2022.
  16. Rakennelmat ja arkkitehtuuri Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  17. Puistot Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  18. Kulttuuriympäristöt Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  19. Kemissä sdp teki historiallisen tempun ja ohitti vasemmistoliiton - Paavo Väyrynen nousi suvereeniksi äänikuninkaaksi Lapin Kansa. Viitattu 19.9.2021.
  20. Kaupunginvaltuusto Kemi. Viitattu 19.9.2021.
  21. Kemin kaupungin johtoa (pdf) 19.8.2014. Kemin kaupunginarkisto. Viitattu 18.5.2018.[vanhentunut linkki]
  22. Kehittyvä Kemi yle.fi. Viitattu 21.11.2022.
  23. Hedman, 1976, s.542, 555
  24. Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 13.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
  25. Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
  26. Kemi/viitteet/Pohjolan Sanomat 1.1.1964
  27. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  28. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  29. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  30. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
  31. Perusopetus Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  32. Kemin lyseon lukio Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  33. Lappia Kemissä lappia.fi. Viitattu 22.3.2023.
  34. Kiinteistöpalvelut - Lapin AMK Lapland University of Applied Sciences. Viitattu 22.3.2023.
  35. Tietoja Kemistä 2022 kemi.fi. 2022. Kemin kaupunki. Viitattu 12.12.2022.
  36. Kemi - Yritykset ja työnantajat www.finder.fi. Viitattu 22.3.2023.
  37. Suomen suurin maanalainen kaivos kasvaa edelleen: Kemin kaivoksen laajennus takaa raaka-aineen Tornion terästehtaalle kymmeniksi vuosiksi Yle. 2020. Viitattu 23.2.2022.
  38. Digipolis www.digipolis.fi. Viitattu 21.11.2022.
  39. Meri-Lapin teollisuuden kierrätys valittiin Sitran kärkihankkeisiin Yle Uutiset. 21.9.2016. Viitattu 21.11.2022.
  40. Meri-Lapissa aletaan selvittää vedyn mahdollisuuksia – tavoitteena on luoda mahdollisuuksia erityisesti alueen pk-yrityksille Yle Uutiset. 27.9.2021. Viitattu 21.11.2022.
  41. Kemintulli helpottaa teollisuustonttipulaa Yle Uutiset. 7.2.2013. Viitattu 12.12.2022.
  42. Kemin sisäsataman Luulajantien nimi vaihtuu Rantabulevardiksi Yle Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 21.11.2022.
  43. EU:n pohjoisin yleissatama on pian huippukunnossa – Kemi soveltuisi sijainniltaan myös sotilassatamaksi Yle Uutiset. 3.2.2023. Viitattu 22.3.2023.
  44. Kemin satama Logistiikan maailma. Viitattu 22.3.2023.
  45. EU rahoittaa Kemin sataman laajennuksia ja Ajoksen väylän syventämistä 26 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. 29.6.2022. Viitattu 22.3.2023.
  46. Kemin Energia ja Vesi Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  47. Perämeren Jätehuolto Oy | Jätehuoltoa Lounais-Lapissa Jäkälä. Viitattu 12.12.2022.
  48. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Kemi. Viitattu 22.3.2023.
  49. a b Kulttuuri Kemi. Viitattu 22.3.2023.
  50. Kivalo-opisto kivalo-opisto.fi. Viitattu 22.3.2023.
  51. Kemiin nousee lakkautetun kaupunginteatterin raunioille teatteri, jonka ensimmäiset esitykset ovat helmikuussa – vaikka oma katsomo puuttuu Yle Uutiset. 20.1.2023. Viitattu 22.3.2023.
  52. Kemin kaupungin kulttuuritoimi kemi.fi. 27.9.2005. Arkistoitu 18.9.2008. Viitattu 28.8.2008.
  53. Nähtävyydet Visit Kemi. Viitattu 23.2.2022.
  54. Kemin lumilinna rakennetaan tänä talvenakin – mutta täysin erilaisena kuin koskaan ennen www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2022.
  55. a b Museot Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  56. Savupirtti Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  57. Taidemuseo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  58. Historiallinen museo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  59. Rondelli Kemi. 3.6.2022. Viitattu 22.3.2023.
  60. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  61. Suomen pitkäaikaisin sarjakuvafestivaali järjestetään tänä vuonna viimeisen kerran Yle Uutiset. 1.9.2016. Viitattu 22.3.2023.
  62. Kemin Kaupunginorkesteri ja Meri-Lapin jousikvartetti www.keminkaupunginorkesteri.fi. Viitattu 12.12.2022.
  63. Kemin kaupunginorkesteri ja Meri-Lapin jousikvartetti — Suomen Sinfoniaorkesterit ry www.sinfoniaorkesterit.fi. Viitattu 12.12.2022.
  64. Ikä on vain numero Kemin kaupunginteatteri. Arkistoitu 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022.
  65. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  66. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  67. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  68. Liikunnan paikat ja tilat Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  69. Kemin monitoimihalli sai rakennusluvan Yle Uutiset. 17.2.2023. Viitattu 22.3.2023.
  70. Ruokaperinne | Kukkolankoski kukkolankoski.fi. Viitattu 12.12.2022.
  71. Lappilainen keittiö lapinkeittiomestarit.fi. Arkistoitu 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022.
  72. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]