Jälkeen Kristuksen
Merkintä jKr. on lyhenne sanoista jälkeen Kristuksen (syntymän)[1]. Vuosiluvun perässä se tarkoittaa, että vuosi on ajanlaskun alun jälkeinen.
Tämä ajanlaskutapa on alkanut perinteisen arvion mukaisesta Jeesuksen syntymävuodesta. Ajanlaskutavan kehitti skyyttiläissyntyinen, Rooman valtakunnassakin vaikuttanut Dionysius Exiguus, joka sijoitti Kristuksen syntymän vuoteen 754 ab urbe condita (Rooman kaupungin perustamisesta lukien). Dionysius sijoitti ajanlaskunsa alun Rooman kirkon silloisen 532 vuotta pitkän pääsiäissyklin alkuun, joten hänen ajoituksessaan on todennäköisesti muutaman vuoden poikkeama. Ajanlaskutapa on nykyisin vallitseva, vaikka sen yleistyminen veikin vuosisatoja kristityssä Euroopassa.
Ajanlaskussa vuosiluvut on ajateltu järjestysluvuiksi. Kristuksen syntymä ajateltiin vuodenvaihteeseen, jolloin alkoi ajanlaskun ensimmäinen vuosi eli vuosi 1 jälkeen Kristuksen. Toisaalta samasta vuodenvaihteesta taaksepäin vuodet numeroitiin 1 ennen Kristusta, 2 ennen Kristusta jne. Koska vuosiluvut kumpaankin suuntaan olivat järjestyslukuja, ei tähän ajanlaskutapaan kuulu vuotta 0.[2]
Latinankielinen vastine jKr:lle on Anno Domini, joka tarkoittaa ’anno Domini nostri Jesu Christi’ eli 'Jeesuksen Kristuksen vuonna'. Lyhenne AD merkitään vuosiluvun eteen tai sen jälkeen, mutta suomeksi lyhenteen käyttö ei ole suositeltavaa.
Nykyään lyhenteiden eKr. ja jKr. rinnalla ja vaihtoehtoina käytetään merkintöjä eaa. ja jaa. (ennen ja jälkeen ajanlaskun alun)[1].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ajanilmaukset: eaa. vai eKr.? 29.4.2016. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.4.2016.
- ↑ Aikakirja 2013, s. 50. Helsinki: Yliopiston almanakkatoimisto, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.10.2015).