Kivikkokimalainen
Kivikkokimalainen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
Osalahko: | Myrkkypistäiset Aculeata |
Yläheimo: | Mesipistiäismäiset Apoidea |
Heimo: | Aitomehiläiset Apidae |
Alaheimo: | Apinae |
Tribus: | Bombini |
Suku: | Kimalaiset Bombus |
Alasuku: | (Melanobombus) |
Laji: | lapidarius |
Kaksiosainen nimi | |
Bombus lapidarius |
|
Katso myös | |
Kivikkokimalainen Wikispeciesissä |
Kivikkokimalainen (Bombus lapidarius) on kimalaisiin kuuluva punamusta mesipistiäislaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kivikkokimalaisen kuningattaret ja työläiset ovat kirkkaanpunaista takaruumiin kärkiosaa lukuun ottamatta täysin mustia. Koirailla pään etuosassa ja usein myös keskiruumiin etuosassa on keltaista karvaa. Työläisten ja koiraiden ruumiin pituus on 10–16 mm. Kuningattaret ovat huomattavasti kookkaampia, pituudeltaan 20–25 mm.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kivikkokimalainen on Euroopan yleisimpiä kimalaislajeja. Etelä-Euroopassa se on kuitenkin vuoristolaji. Levinneisyys ulottuu Pohjois-Marokosta Britteinsaarille, idässä Kaukasukselle ja Siperian poikki Japaniin. Pohjoismaissa levinneisyysalue yltää napapiirin tuntumaan.[3][4] Suomessa se on etelä- ja keskiosissa erittäin yleinen, mutta harvinaistuu pohjoista kohti. Pohjoisimmat havainnot ovat Etelä-Lapista.[2]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kivikkokimalainen elää hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja se on merkittävä erityisesti hedelmäpuiden pölyttäjänä. Ne käyvät mielellään etenkin voikukilla, pietaryrtillä ja ohdakkeilla. Pesä on yleensä maassa, vanhassa hiirenkolossa, mutta joskus korkealla kuten linnunpöntössä tai rakennuksen ullakolla. Kivikkokimalaisen tiedetään myös vallanneen pesäpaikkoja mantukimalaiselta. Yhdyskunta on usein suuri ja siihen kuuluu 100–300 yksilöä.[2][4] Pesässä loisii joskus kivikkoloiskimalaisia (Bombus rupestris).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juho Paukkunen: Kivikkokimalainen – Bombus lapidarius Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs: Suomen kimalaiset. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 978-952-291-454-5 s. 66, 79, 80, 116, 144
- ↑ Pierre Rasmont & Stéphanie Iserbyt: Atlas of the European Bees: genus Bombus (englanniksi) (viitattu 28.4.2018)
- ↑ a b Artsdatabanken (norjaksi) (viitattu 28.4.2018)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Kivikkokimalainen (Bombus lapidarius)
- Ötökkätieto: Kivikkokimalainen (Bombus lapidarius)
- Artdatabanken (ruotsiksi)
- ITIS: Bombus lapidarius (englanniksi)
- UniProt: Bombus lapidarius (Red-tailed bumblebee) (Apis lapidaria)(englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Bombus lapidarius, the Stenhumle (englanniksi)