Alkuankerias
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Alkuankerias | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ankeriaskalat Anguilliformes |
Heimo: |
Alkuankeriaat Protanguillidae Johnson, Ida & Miya, 2011[2] |
Suku: |
Protanguilla Johnson, Ida & Miya 2012[3] |
Laji: | Protanguilla palau |
Kaksiosainen nimi | |
Protanguilla palau |
|
Katso myös | |
Alkuankerias (Protanguilla palau) on Tyynessämeressä elävä ankeriaslaji, joka muistuttaa 200 miljoonaa vuotta vanhoja ankeriasfossiileja. Alkuankeriaalla on vähän yhteistä nykyisin elävien muiden ankeriaslajien kanssa, ja sen katsotaan muodostavan oman heimonsa alkuankeriaat (Protanguillidae) ankeriaskalojen lahkon joukossa. Alkuankeriaiden heimo edustaa ankeriaskalojen sukupuun varhaisinta haaraa.[4]
Alkuankerias löydettiin maaliskuussa 2010 Palaun saariryhmän alueella olevasta vedenalaisesta luolasta,[5] ja sen tieteellinen kuvaus julkaistiin 2011.[4]
Löydetyt yksilöt olivat 6–9 senttimetriä pitkiä ja tummanpunertavia.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ McCosker, J., Tighe, K. & Smith, D.G.: Protanguilla palau IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Alkuankeriaat – Protanguillidae laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 30.3.2023. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
- ↑ Protanguilla Eschmeyer’s Catalog of Fishes. California Academy of Sciences. Viitattu 30.3.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Johnson G. D., Ida H., Sakaue J., Sado T., Asahida T. & Miya M.: A 'living fossil' eel (Anguilliformes: Protanguillidae, fam. nov.) from an undersea cave in Palau. Proceedings of the Royal Society B, 2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Tyyneltä mereltä löytyi elävä fossiiliankerias Helsingin Sanomat. Viitattu 18.8.2011.
|