Skábmamánu 10.
Olggosoaidnin
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Skábmamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 314. (gárgádusjagi 315.) beaivi. Jagis leat vel 51 beaivve.
Nammabeaivvit
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- sámi kaleandar: Márte, Morten, Mortu, Márten
- dáža kaleandar: Gudbjørg, Gudveig
- ruoŧŧelaš kaleandar: Martin, Martina
- suopmelaš kaleandar: Martti
- suomaruoŧŧelaš kaleandar: Martin, Mårten, Martina
- Suoma ortodoksalaš kaleandar: Iiro, Ere, Martti
Dáhpáhusat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Riegádeamit
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- 1433 – Burgunda Karl I, Burgunda herttot
- 1483 – Martin Luther, duiskalaš teologa
- 1668 – François Couperin, fránskalaš suokŋadahkki
- 1683 – Yrjö II, Stuorra-Británnia ja Davvi-Irlándda gonagas
- 1759 – Friedrich von Schiller, duiskalaš girječálli
- 1873 – Henri Rabaud, fránskalaš suokŋadahkki ja kapeallameašttir
- 1888 – Andrei Tupolev, sovjetlihttulaš girdininšeneavra
- 1919 – Eero Tuomaala, suopmelaš girječálli
- 1919 – Mihail Kalašnikov, sovjetlihttulaš hutki (AK-47)
- 1925 – Richard Burton, waleslaš neavttár
- 1928 – Ennio Morricone, italialaš suokŋadahkki
- 1942 – Robert Engle, amerihkálaš ekonomista, gii vuittii jagis 2003 Nobelin álbmotekonomiijjabálkkašumi
- 1948 – Vincent Schiavelli, amerihkálaš neavttár
- 1953 – Maarit Hurmerinta, suopmelaš lávlu
- 1955 – Roland Emmerich, duiskalaš filbmadahkki
- 1958 – Virve Rosti, suopmelaš lávlu
- 1960 – Neil Gaiman, englándalaš scifigirječálli
- 1965 – Eddie Irvine, davvi-irlándalaš Formula 1 -vuoddji
- 1976 – Shefki Kuqi, kosovo-suopmelaš spábbačiekči
- 1978 – Eve Jihan Jeffers ("Eve"), amerihkálaš ráppejeaddji
- 1979 – Ilkka Jääskeläinen, suopmelaš lávlu (Idols-vuoiti 2005)
- 1979 – Heikki Jääskeläinen, suopmelaš lávlu
Jápmimat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- 1549 – Paavali III, poava
- 1728 – Fjodor Apraksin, ruošsa greavva ja njunušadmirála (Ruošša soahtefatnasaid vuođđudeaddji)
- 1891 – Arthur Rimbaud, fránskalaš diktačálli
- 1938 – Kemal Atatürk, durkalaš stáhtaolmmái (dánáigásaš Durkka vuođđudeaddji)
- 1955 – Adelaide Johnson, amerihkálaš govvačuolli ja feminista
- 1982 – Leonid Brežnev, sovjetlihttulaš poltihkkár (SKPa váldočálli)
- 1985 – Per-Eric Lindbergh, ruoŧŧelaš moallafákta
- 1995 – Ken Saro-Wiwa, nigerialaš girječálli, televišuvdnadahkki ja birasaktivista
- 2001 – Ken Kesey, amerihkálaš girječálli
- 2003 – Canaan Banana, Zimbabwe vuosttaš presideantta
- 2006 – Jack Palance, amerihkálaš neavttár
Ávvudeamit
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Čoahkkáigeassu Skábmamánu 10. beaivvis | ||
---|---|---|
Kosovo-suopmelaš spábbačiekči Shefki Kuqi
|
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 9., Skábmamánu 11.