hohde
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- hohtamisesta aiheutuva näköhavainto
- jälkiosana mineraalien nimissä
- lyijyhohde
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhohdeˣ/
- tavutus: hoh‧de
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hohde | hohteet |
| genetiivi | hohteen | hohteiden hohteitten |
| partitiivi | hohdetta | hohteita |
| akkusatiivi | hohde; hohteen |
hohteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hohteessa | hohteissa |
| elatiivi | hohteesta | hohteista |
| illatiivi | hohteeseen | hohteisiin hohteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hohteella | hohteilla |
| ablatiivi | hohteelta | hohteilta |
| allatiivi | hohteelle | hohteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hohteena | hohteina |
| translatiivi | hohteeksi | hohteiksi |
| abessiivi | hohteetta | hohteitta |
| instruktiivi | – | hohtein |
| komitatiivi | – | hohteine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hohtee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hohdet- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hohde Kielitoimiston sanakirjassa