Tämä on lupaava artikkeli.

Rangiroa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rangiroa

Rangiroa satelliittikuvassa.

Sijainti
Korkein kohta
12 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
79 km² [1]
Väestö
Asukasluku
3 210 (2007)[2]
Asutuskeskukset
Kartta

Rangiroa on Tuamotusaariin kuuluva atolli Ranskan Polynesiassa. Se sijaitsee noin 350 kilometriä Tahitista koilliseen ja on maailman suurimpia atolleja. Rangiroa on suosittu matkailukohde ja sen väkiluvuksi arvioitiin vuonna 2007 yhteensä 3 210 henkeä. Atollilla sijaitsee lentoasema ja kaksi kylää. Rangiroa on tuamotun kieltä ja tarkoittaa Avaraa taivasta.[3]

Rangiroa on Polynesian suurin ja yksi maailman suurimmista atolleista. Se sijaitsee noin 350 kilometriä Tahitista koilliseen. Rangiroan noin 79 neliökilometrin kokoinen maa-alue koostuu sadoista pikkusaarista eli motuista,[1] jotka muodostavat noin 200 kilometriä pitkän ja noin 300 metriä leveän kehän. Atollin keskellä sijaitseva laguuni on noin 75 kilometriä leveä ja noin 25 kilometriä pitkä. Laguunin rantaa on mahdotonta nähdä sen toiselta puolelta. Kolme suurempaa salmea, jotka yhdistävät laguunin mereen, ovat Tivaru, Avatoru ja Tiputa. Tivaru on kapea ja matala, Avatoru ja Tiputa ovat molemmat yli 200 metriä leveitä ja sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.[4]

Alueen ilmastossa esiintyy kausittain vain vähän vaihtelua. Pasaatituulet puhaltavat itään Tuamotusaarten yli ympäri vuoden. Saaristo on alttiina hurrikaaneille erityisesti tammi-helmikuun aikana. Rangiroa saa vain vähän sateita poikkeuksellisen tasaisten pinnanmuotojensa vuoksi. Eniten sadetta tulee marraskuun ja tammikuun välillä ja niukimmillaan huhti-toukokuussa. Sademäärä on hyvin epäjohdonmukaista ja vaihtelee vuosittain. Yksittäiset myrskyt vaikuttavat usein kuukausittaisiin sademääriin. Keskimääräinen vuotuinen lämpötila on Rangiroalla alhainen, noin 27 °C. Heinäkuu on yleensä vuoden kylmin kuukausi, jolloin lämpötila vaihtelee 25–26 °C välillä. Helmi-maaliskuussa lämpötila nousee 28–29 °C välille.[5]

Atollin ympäröimän laguunin biodiversiteetti on yleisesti hyvin monipuolinen. Kaloja esiintyy yli 90 heimosta ja 800 lajia, nilviäisiä 33 heimosta. Maanpäällisen kasvillisuuden ja eläimistön lajikirjo on huomattavasti suppeampi. Kasvillisuus rajoittuu kookospalmuihin ja muihin mehikasveihin, jotka pärjäävät kuivassa ja hedelmättömässä ympäristössä. Kuiva ja hedelmätön maaperä ovat merkittävimmät maanpäällistä kasvillisuutta rajoittavat tekijät. Rangiroalla on kuitenkin tunnistettu 119 kasvilajia, joista 38 prosenttia on kotoperäisiä. Kasvilajeja on yli 50 heimosta. Eläimistö koostuu pääasiassa linnuista, muutamista matelijoista sekä joistain selkärangattomista. Rangiroalla tavataan myös kookosrapua. Nisäkkäitä edustavat esimerkiksi polynesianrotta, isorotta sekä villiintyneet kissat.[5]

Kulttuurimaantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rangiroa on Rangiroan kunnan hallintokeskus.[1] Rangiroan asukasluku oli vuonna 2007 yhteensä 3 210,[2] joista valtaosa kristittyjä.[6] Rangiroalla sijaitsee kaksi kylää: Avatoru ja Tiputa. Avatoru sijaitsee usealla saarella Avatorun ja Tiputan salmien välissä. Idässä Tiputan salmen toisella puolella sijaitsee Tiputa.[4] Avatorulla sijaitsee muun muassa posti ja pankki. Tiputa on kunnan hallintokeskus.[7]

Rangiroan ei arvella merenpinnan korkeusvaihtelujen vuoksi olleen asutuskelpoinen ennen 800-lukua jaa.[5] Polynesialaiset uudisasukkaat saapuivat alueelle todennäköisesti 900-luvulla.[6] Hollantilaiset tutkimusmatkailijat Jacob Le Maire ja Willem Schouten löysivät Rangiroan vuonna 1616 ensimmäisinä eurooppalaisina.[1] Anaa-atollilta saapuneet soturit ryöstivät atollin vuonna 1770 ja henkiinjääneet pakenivat muun muassa Tikehaulle ja Tahitille.[1][4] Atolli asutettiin uudestaan vasta 1820-luvun alussa.[4] Ensimmäiset eurooppalaisasukkaat saapuivat saarelle vuonna 1851 ja olivat katolilaisia lähetyssaarnaajia.[1] Vuonna 1965 avattu Rangiroan lentoasema mahdollisti matkailualan nopean kehityksen.[4]

Talous, matkailu ja liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lagon Bleuhun kuuluva motu eli pikkusaari.

Matkailu-, kopra- ja helmiteollisuus työllistävät valtaosan väestöstä. Rangiroalla sijaitseva Gauguin’s Pearl on Ranskan Polynesian suurimpia mustia helmiä tuottavia tiloja. Atollilla sijaitsee myös viinitila. Valtaosa alueen vesillä kalastetuista kaloista kuljetetaan Tahitille.[6]

Useimmat matkailijat saapuvat atollille sukeltamaan ja atollilla olevat sukelluskeskukset vuokraavat turisteille sukellusvälineitä. Laguunissa järjestetään myös kiertomatkoja[8] ja esimerkiksi haidenruokintaa.[9]

Lagon Bleu (suom. Sininen laguuni) on suosittu nähtävyys Rangiroalla. Se on eräänlainen suuremman laguunin sisälle koralliriutoista ja motuista muodostunut pienempi laguuni, joka sijaitsee noin tunnin venematkan päässä Avatorusta.[8]

Rangiroalla sijaitsee lentoasema ja atolli on tärkeä linkki laiva- ja lentoliikenteelle. Rangiroalta on lentoyhteydet muun muassa Tahitille, Bora Boralle, Marquesassaarille ja muille atolleille Tuamotusaarilla. Avatorun ja Tiputan kylien välillä on säännöllinen lauttayhteys.[10]

  1. a b c d e f Rangiroa com.univ-mrs.fr. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  2. a b Population des communes de Polynésie française Institut national de la statistique et des études économiques. Viitattu 7.12.2011. (ranskaksi)
  3. Rangiroa, French Polynesia cruisewise.com. Viitattu 26.10.2012. (englanniksi)
  4. a b c d e Lonely Planet. Tahiti & French Polynesia, s. 181–182.
  5. a b c Rangiroa: The Physical Environment. Sea Education Association. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 24.10.2012. (englanniksi)
  6. a b c Rangiroa: The Human Environment and Sustainability. Sea Education Association. Arkistoitu 14.12.2012. Viitattu 21.10.2012. (englanniksi)
  7. Lonely Planet: French Polynesia, s. 183.
  8. a b Lonely Planet: Tahiti & French Polynesia, s. 184.
  9. Lonely Planet: Tahiti & French Polynesia, s. 185.
  10. Lonely Planet: Tahiti & French Polynesia, s. 188–189.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]