Pyhän haudan kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän haudan kirkko
Pohjapiirros.
Pohjapiirros.
Osoite Suq Khan e-Zeit and Christian Quarter Rd., Jerusalem
Sijainti Jerusalemin vanhakaupunki, Jerusalem, Israel
Koordinaatit 31°46′42.4″N, 35°13′47.1″E
Rakennustyyppi kirkko
Valmistumisvuosi 335[1]
Suunnittelija Eustathius / Zanobious[1]
Rakennuttaja Konstantinus Suuri
Tyylisuunta romaaninen tyyli
Kerrosala 5 000 m²[1]
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän haudan kirkko (kreik. Ναός του Παναγίου Τάφου, lat. Ecclesia Sancti Sepulchri, hepr. ‏כנסיית הקבר‎, arab. كنيسة القيامة‎) on Jerusalemissa sijaitseva kirkko, joka on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen paikan Golgatan sekä Jeesuksen haudan uskotaan sijainneen. Se on ollut kristittyjen parissa suosittu pyhiinvaelluskohde 300-luvulta alkaen.[2] Kirkon hallinnointi on jaettu kuuden kristillisen suuntauksen kesken: roomalaiskatolinen kirkko, ortodoksinen kirkko, Armenian apostolinen kirkko, koptilainen kirkko, Etiopian ortodoksinen kirkko ja idän apostolinen kirkko.[3] Kirkon avaimet ovat olleet kahden muslimiperheen hallussa jo 1100-luvun lopulta saakka. Järjestelyllä pyritään takaamaan rauhallinen yhteiselo kristillisten suuntausten kesken.[4]

Pyhän haudan kirkko on Jeesuksen syntymäkirkon lisäksi toinen kirkko, jonka sanotaan olleen Krimin sodan syy.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hadrianus rakennutti paikalle Afroditelle omistetun temppelin vuonna 135. Temppeli oli paikalla noin kahden sadan vuoden ajan. Konstantinuksen käännyttyä kristinuskoon 312 hän rakennutti monia kirkkoja Pyhälle maalle. Pyhän haudan kirkon rakennustyöt aloitettiin 326. Kirkon rakentaminen kesti yhdeksän vuotta, ja tuon ajan kristillisten historioiden mukaan Golgata löytyi rakennustöiden aikana.[2] Konstantinuksen äidin Helenan väitetään myös löytäneen Jeesuksen ja kahden ryövärin ristit.[6]

Persialaiset tuhosivat alkuperäisen bysanttilaisen rakennuksen vuonna 614. Sen tilalle rakennetun kirkon tuhosi egyptiläinen kalifi al-Hakim bi-Amr Allah vuonna 1009.[7] Kirkko korjattiin uudelleen 1048, kun keisari Konstantinos IX myönsi varat sen rakentamiseksi. Rahat eivät kuitenkaan riittäneet koko kirkon uudelleenrakentamiseen, ja vain piha ja rotunda säilyivät. Rotunda muutettiin kirkoksi, ja siihen lisättiin suuri apsis.[2]

Ensimmäisen ristiretken voitokkaat ritarit tulivat 1099 Pyhän haudan kirkkoon laulamaan ”Te Deumin” Jerusalemin valtauksen jälkeen. Ristiretken johtaja Godefroy de Bouillon julisti itsensä Pyhän haudan puolustajaksi. Ristiretkeläiset alkoivat laajentaa ja korjata kirkkoa vuonna 1112 romaaniseen tyyliin. He rakennuttivat ensin luostarin paikalle, jossa Konstantinuksen basilika oli ollut. Jeesuksen haudalla ollut pyhäkkö korvattiin uudella 1119. Rakennukseen tehtiin laajoja muutoksia 1131 Fulkon ja Melisenden kruunajaisia varten. Konstantinuksen aikainen piha katettiin romaanisella kirkolla. Se yhdistettiin rotundaan rakennelmalla, joka tuhosi 1000-luvulla tehdyn apsiksen. Kellotorni rakennettiin 1170.[2]

Ristiretkiajalla kirkon kolme tärkeintä hoitajaa määrättiin. Hoitotehtävä annettiin kreikkalaisortodokseille, armenialaisapostolisille ja katolisille. Koptit, Etiopian ortodoksit ja syyrialais-ortodoksit saivat 1800-luvulla pienempiä vastuualueita. Kirkkojen keskenäisten sopimusten mukaan sovitaan kirkon jumalanpalveluspaikoista ja -ajoista.[2]

Jeesuksen haudaksi uskottu holvi avattiin poistamalla sitä peittävä 1 x 2 metrin kokoinen marmoripaasi lokakuussa 2016 ensimmäistä kertaa satoihin vuosiin. Hautaa tutkivat ja restauroivat pääasiassa kreikkalaiset arkeologit kevääseen 2017 saakka.[8]

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Golgatan kukkula sisäpuolella.
    Golgatan kukkula sisäpuolella.
  • Kristuksen hauta ja kattokupoli sisäpuolella.
    Kristuksen hauta ja kattokupoli sisäpuolella.
  • Kristus Kaikkivaltias-mosaiikki pääkirkon katossa.
    Kristus Kaikkivaltias-mosaiikki pääkirkon katossa.
  • Kristuksen hauta sisäpuolella.
    Kristuksen hauta sisäpuolella.
  • Pyhiinvaeltajia pääkirkossa.
    Pyhiinvaeltajia pääkirkossa.
  • Alttari Golgatan päällä.
    Alttari Golgatan päällä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Church of the Holy Sepulchre Museum With No Frontiers – Discover Islamic Art. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Church of the Holy Sepulchre, Jerusalem Sacred Destinations. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Jerusalemin Pyhän Haudan kirkon sulkemispäätös sai viranomaiset perääntymään verotusaikeista Seurakuntalainen. 28.2.2018. Viitattu 15.4.2020.
  4. ↑ Olkkonen, Saara: Muslimi vartioi kirkon rauhaa Kirkko & Kaupunki. 17.04.2014. Viitattu 15.4.2020.
  5. ↑ Kukkula, Kalervo U.: Krimillä vahva uskonnollinen perintö Turun Sanomat. 19.7.2014. Arkistoitu 15.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  6. ↑ Pyhän haudan Ylösnousemuskirkon vihkiminen v. 339 14.9.2012. Suomen ortodoksinen kirkko – Ortodoksi.net. Viitattu 17.1.2013. (englanniksi)
  7. ↑ Church of the Holy Sepulcher BiblePlaces.com. Arkistoitu 18.1.2013. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Numminen, Pekka: Jeesuksen hauta avattiin ensimmäisen kerran satoihin vuosiin iltalehti.fi. 28.10.2016. Viitattu 28.10.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhän_haudan_kirkko&oldid=22754911”