Mwai Kibaki
Mwai Kibaki | |
---|---|
Mwai Kibaki vuonna 2012. |
|
Kenian 3. presidentti | |
Pääministeri | Raila Odinga |
Varapresidentti |
Michael Kijana Wamalwa Moody Awori Kalonzo Musyoka |
Edeltäjä | Daniel arap Moi |
Seuraaja | Uhuru Kenyatta |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. marraskuuta 1931 Gatuyaini, Kenia |
Kuollut | 21. huhtikuuta 2022 (90 vuotta) |
Puoliso | Lucy Kibaki |
Tiedot | |
Puolue | Party of National Unity (PNU) |
Uskonto | Katolinen |
Mwai Kibaki (15. marraskuuta 1931 – 21. huhtikuuta 2022[1]) oli kenialainen poliitikko, joka oli maansa kolmas presidentti. Hän kuului Kenian suurimpaan etniseen ryhmään, kikujuihin. Hän seurasi Daniel arap Moita presidentin virkaan 30. joulukuuta 2002. Kibaki kuului Kenian nykyiseen johtavaan puolueeseen, sateenkaarikoalitio NARC:iin, joka voitti vuoden 2002 maan johdossa vuodesta 1963 olleen KANU-puolueen, jossa myös Kibaki aikaisemmin vaikutti.
Kibakin näkyvin päätös oli päätös luopua koulumaksuista 2004. Vuonna 2005 häntä syytettiin korruptiosta, mikä on erityisen merkittävää, koska korruption vastaisuus oli yksi Kibakin keskeisistä vaaliteemoista.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kikabi syntyi maanviljelijäperheeseen Nyerin kaupungissa perheen nuorimpana poikana. Hän pärjäsi koulussa erinomaisesti ja muutti Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan opiskelemaan taloustiedettä, historiaa ja valtiotiedettä Makereren yliopistossa. Hän valmistui luokkansa parhaana ja hänelle myönnettiin stipendi, jonka turvin hän saattoi jatkaa opintojaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Poliitikon ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskeltuaan julkistaloutta London School of Economicsissa hän muutti takaisin Kampalaan opettamaan Makareren yliopistossa. 1960-luvun alussa hän kuitenkin jätti työnsä siirtyäkseen työskentelemään KANU:ssa (Kenya African National Union). Vuonna 1963 hänet valittiin kansanedustajaksi, ja hän oli sen jälkeen 50 vuotta mukana Kenian politiikassa. Hän vetäytyi eläkkeelle jätettyään presidentin tehtävät vuonna 2013.[2]
Vuonna 1991 hän erosi KANU:sta ja perusti demokraattisen puolueen (DP). Vuonna 1992 hän sijoittui presidentinvaaleissa kolmanneksi ja vuonna 1997 toiseksi. Seuraavien vaalien lähestyessä vuonna 2002 DP ja NAK (National Alliance Party of Kenya) liittoutuivat muodostaen sateenkaarikoalition (NARC). NARC voitti 27. joulukuuta 2002 pidetyissä presidentinvaaleissa KANU:n ylivoimaisesti: Kibaki sai presidentinvaaleissa 62 % äänistä ja KANU:n ehdokas 31 %. Kibakista tuli siten Kenian kolmas presidentti.
Kibaki valittiin presidentiksi sen ansiosta, että hän lupasi korruptionvastaisia toimia valtion kassan tyhjentäneen Moin 24-vuotisen valtakauden jälkeen. Hän lupasi myös säätää maalle uuden perustuslain. Kansainvälinen valuuttarahasto myönsi maalle uusia lainoja vuodesta 2003 lähtien hallituksen osoitettua haluavansa todella kitkeä korruptiota. Sen sijaan Kibakin perustuslakiuudistuksesta marraskuussa 2005 järjestetty kansanäänestys koitui hänen tappiokseen. Useat Kibakin tukijat erosivat hallituksesta ja perustivat uuden puolueen nimeltä Orange Democratic Movement.[3] Sitä johti populistinen miljonääri Raila Odinga.
Kibaki pyrki jatkokaudelle vuoden 2007 presidentinvaaleissa, joissa hänen päävastustajansa oli Raila Odinga. Odinga johti väliaikaistiedoissa äänenlaskua 3,7 miljoonalla äänellä Kibakin 3,4 miljoonaa vastaan ja hän jopa julistautui vaalien voittajaksi. Lopulta keskusvaalikomissio julisti Kibakin voittaneen 4 584 721 äänellä, jolloin eroksi Odingaan tuli 230 000 ääntä. Hidas äänenlasku ja tuloksen muuttuminen sen loppuvaiheessa sai Odingan ja hänen kannattajansa syyttämään Kibakia vaalivilpistä. Oppositio aloitti tuloksen julistamisen jälkeen mellakoinnin Nairobissa.[4][5][6][7] Vuoden 2008 alussa maan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Samuel Kivuitu kertoi lehtihaastattelussa, ettei tiennyt kuka vaalit voitti ja että tulokseen päädyttiin valtapuolueen painostuksesta.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ex-President Mwai Kibaki dies, Uhuru announces Pulselive Kenya. 22.4.2022. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
- ↑ For Kibaki, the curtain falls on 50 years of public service Nation. 2.7.2020. Nation Media Group. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Year in Review 2005 - Searching for a constitution IRIN news. Arkistoitu 11.7.2006. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ Kenya count delay sparks violence Al Jazeera. Arkistoitu 30.12.2007. Viitattu 30.12.2007.
- ↑ Kenyan president told to concede Al Jazeera. Arkistoitu 22.2.2008. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ Kenya's election results delayed BBC. Viitattu 30.12.2007.
- ↑ Kibaki named victor in Kenya vote BBC. Viitattu 30.12.2007.
- ↑ Kenian presidentinvaalien todellinen voittaja epäselvä MTV3. Viitattu 27.06.2007.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mwai Kibaki Wikimedia Commonsissa
Jomo Kenyatta (1964–1978) | Daniel arap Moi (1978–2002) | Mwai Kibaki (2002–2013) | Uhuru Kenyatta (2013–2022) | William Ruto (2022–)