Meremäe
| Meremäe | |
|---|---|
  Meremäe |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Võrumaa |
| Setomaan kunnan osaksi | 2017 |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | entinen kunta |
| – Kunnanjohtaja | Peeter Sibul[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 132 km² |
| Väkiluku (1.1.2006) | 1 318 |
| Aikavyöhyke | UTC 2 |
| – Kesäaika | UTC 3 |
Meremäe oli kunta Võrumaalla, Virossa. Pinta-alaa kunnalla oli 132 neliökilometriä ja asukkaita 1 318.[2] Meremäen kunnanjohtajana toimi Peeter Sibul. Kunnan keskus oli nimeltään Meremäe.
Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Meremäe ja Misson kunnan Luhamaan kulmakunnan kylät sekä põlvamaalaiset Mikitamäen ja Värskan kunnat yhdistettiin uudeksi Setomaan kunnaksi.[3]
Meremäen naapurikunnat olivat Vastseliina lännessä, Orava (Põlvamaalla) pohjoisessa ja Värska (Põlvamaalla) koillisessa. Etelässä ja idässä kunta rajautui Venäjään. Kunnasta oli matkaa Vastseliinaan 16 kilometriä, Võruun 34 km, Tarttoon 104 km, pääkaupunkiin Tallinnaan 290 km.[4] Venäjän puolella sijaitsevaan Pihkovaan oli matkaa 70 km.[4]
Meremäen kuuluu kulttuurillisesti ja historiallisesti Setumaahan ja muodostaa sen läntisen osan.[4] Meremäen kylä on nimetty lähistöllä sijaitsevan, 204-metrisen mäen mukaan. Arkeologisten kaivausten mukaan alueella on saattanut olla asutusta jo 8 000 vuotta.[5]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meremäessä on useita nähtävyyksiä. Miiksen kylässä sijaitsee Jaanikivi (= uhrikivi). Tällä kivellä uskotaan Pyhän Jaanin levähtäneen ja istuneen. Kivi murskattiin aikoinaan ja kiven kappaleet muurattiin erään kartanonherran navettaan. Kartanonherra alkoi kuitenkin pian kohdata monia onnettomuuksia: eläimet sairastuivat ja sitten kuolivat. Kiven kappaleet tuotiin tämän jälkeen takaisin vanhaan paikkaan. Nykyisinkin uskotaan yhä kiven ihmeitä tekevään vaikutukseen ja paikalle tuodaankin sairaita. Jaanikiven vieressä virtaavan Miiksen puron vedellä on lääkitsevä vaikutus uskomuksen mukaan.[6]
Vaaksaaren ylängöllä, Haanjan ylänköön kuuluvan alueen itäosassa sijaitsee 204 metriä korkea Meremäen mäki (Mere mägi). Kirkkaalla säällä Pihkovanjärvi näkyy mäen huipulta.[7]
Miiksen kylässä sijaitseva vuonna 1953 valmistunut Kastaja Johanneksen kirkko valmistui Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin elinaikana. Rakentajat kuitenkin säästyivät vainolta. Kirkon lähistöllä sijaitsee lisäksi hautausmaa.[8]
Obinitsan kylään valmistui vuonna 1904 Baltian maiden alueella ainutlaatuinen koulukirkko. Rakennuksen alakerrassa toimi koulu ja yläkerrassa kirkko. Tätä koulua on joskus kutsuttu Setukaismaan yliopistoksi, sillä sen oppilaat valmistuivat opettajiksi.[9]
Meremäen ja Vastseliinan entisten kuntien alueilla sijaitsee myös Piusanjoen alkulaakson maisemansuojelualue. Tämän suojelualueen pinta-ala on 1 237 hehtaaria.[10]
Piirimäki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntaan kuuluneella Piirimäellä on vuosisatojen aikana sijainnut runsaasti valtionrajoja. 1000–1300-luvuilla saapui lännen ja idän suunnista valloittajia itämerensuomalaisten asuttamille alueille: lännestä tulivat saksalaiset ristiritarit ja idästä Muinais-Venäjän armeija. Valloittajat kohtasivat Piusajoella ja siihen alkoi muodostui valtionraja. Länteen Piirimäeltä ovat sijainneet Tarton hiippakunta, Puolan kuningaskunta sekä 1700–1800-luvuille saakka Ruotsin kuningaskunta. Idässä puolestaan ovat sijainneet Muinais-Venäjä, Pihkovan ruhtinaskunta, Moskovan tsaarikunta sekä Venäjän keisarikunta. Rajat oli merkitty vartiotorneilla, kivillä tai ristikivillä. 500 vuotta Piirimäen kautta on kulkenut Petserin–Pihkovan kauppatie Vastseliinaan päin. Tätä tietä ovat kulkeneet muun muassa Venäjän tsaari Pietari I sekä mahdollisesti Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf.[11]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meremäen kunta muodostui seuraavista kylistä (vir. küla): Ala-Tsumba, Antkruva, Ermakova, Helbi, Hilana, Hilläkeste, Holdi, Härmä, Ignasõ, Jaanimäe, Juusa, Jõksi, Kalatsova, Kangavitsa, Karamsina, Kasakova, Kastamara, Keerba, Kiiova, Kiislova, Kiksova, Kitsõ, Klistina, Korski, Kuigõ, Kuksina, Kusnetsova, Kõõru, Küllätüvä, Lepä, Lindsi, Lutja, Maaslova, Marinova, Martsina, Masluva, Melso, Merekülä, Meremäe, Miikse, Miku, Navikõ, Obinitsa, Olehkova, Ostrova, Paklova, Palandõ, Palo, Paloveere, Pelsi, Pliia, Poksa, Polovina, Puista, Raotu, Rokina, Ruutsi, Seretsüvä, Serga, Sirgova, Sulbi, Talka, Tedre, Tepia, Tessova, Teterüvä, Tiirhanna, Tiklasõ, Tobrova, Treiali, Triginä, Tsergondõ, Tsirgu, Tsumba, Tuplova, Tuulova, Tääglova, Ulaskova, Uusvada, Vaaksaarõ, Vasla, Veretinä, Vinski, Viro, Võmmorski, Väiko-Härmä ja Väiko-Serga.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2011 Meremäen kunnassa oli 888 asukasta, joista 813 (91,6 %) oli virolaisia, 66 (7,4 %) venäläisiä ja 6 (0,7 %) muita kansallisuuksia.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koosseis Meremäe vald. Arkistoitu 2.7.2007. Viitattu 4.8.2008. (viroksi)
- ↑ Üldandmed Meremäe vald. Arkistoitu 15.9.2008. Viitattu 4.8.2008. (viroksi)
- ↑ Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 22.5.2018. (viroksi)
- ↑ a b c Asukoht Meremäe vald. Arkistoitu 15.9.2008. Viitattu 4.8.2008. (viroksi)
- ↑ Meremäe Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ Jaanikivi Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ Meremäen mäki Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ Miiksen kirkko Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ Obinitsan kirkko Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ Piusan joen alkulaakson maisemansuojelualue Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ Piirimägi Setomaa Valdade Liit. Viitattu 4.8.2008.
- ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meremäe Wikimedia Commonsissa
- Setomaa Valdade Liit (viroksi) (englanniksi) (venäjäksi) (suomeksi) (saksaksi)
| ||||||||||||||||||||||||
