Hengitysliitto

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tarkoituksena on edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä toimia terveyden edistämiseksi. Liitto toimii kahdella tasolla: se on hengityssairaiden edunvalvoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. Se myös tuottaa koulutus- ja työllistämispalveluita kaikille suomalaisille.

Hengitysliitto vaikuttaa etujärjestönä ja asiantuntijayhteisönä edistämällä liiton, jäsenyhdistysten ja toimintayksiköiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä luomalla kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia yhteistyöverkostoja. Hengitysliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.

Hengitysliitto tuottaa ja kehittää järjestö- koulutus-, työhyvinvointi- ja työllistämispalveluja. Liiton järjestöpalvelut tuottavat tietoa ja neuvontapalveluita hengityssairaille ja hengitysterveydestä kiinnostuneille. Savuttomuus, hengitysterveyttä tukevat elintavat (kuten liikunta) ja terveellinen hengitysilma (ulko- ja sisäilma) ovat Hengitysliiton terveydenedistämistoiminnan kulmakivet. Omaan toimialaan liittyvä tutkimus ja kehittäminen ovat myös osa Hengitysliiton toimintaa.

Hengitysliiton tuottamasta koulutuksesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Ammattiopisto Luovi, joka on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos.

Lisäksi Hengitysliitto tuottaa hotelli-. ravintola-, kokous-, virkistys-, loma- ja matkailupalveluja. Majoitus- ja ravintolatoimintaa harjoittavat Hotelli-ravintola Lasaretti Oulussa ja Anttolanhovi Mikkelissä, työllistämistoiminnasta vastaavat Kovak Oy / Lovak ja työvalmennuskeskus Sytyke-Centre.

Järjestötoiminta

Hengitysliiton järjestötoiminnan tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää, josta on johdettu Hengitysliiton nykyinen slogan ”Hengitysterveys on jokamiehenoikeus”.

Liiton järjestötoiminnan kivijalka on eri puolilla Suomea toimivat 91 paikallisyhdistystä. Paikallisiin hengitysyhdistyksiin kuuluu noin 30 000 henkilöjäsentä.

Henkilöjäsenistä noin puolet on astmaatikkoja ja heidän huoltajiaan tai perheenjäseniään. Jäseninä on myös uniapneaa, keuhkoahtaumaa, allergista nuhaa, tuberkuloosia, sisäilmasta sairastuneita ja muita hengityssairauksia sairastavia, heidän perheenjäseniään sekä kannatusjäseniä.

Historia

Hengitysliiton juuret ovat 1940-luvun tuberkuloosiparantoloissa. Tuberkuloosipotilaiden Liittona toimintansa aloittanut järjestö on kehittynyt nykyaikaiseksi sosiaali- ja terveysalan järjestöksi.

Kiljavannummen parantolassa olevat potilaat perustivat 25. toukokuuta 1941 Tuberkuloosipotilaitten Liitto - Tuberkulospatienternas Förbund r.y:n. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli diplomi-insinööri Tenho Lassila.

Liiton tarkoitus oli toimia yhdyssiteenä Suomen tuberkuloosiparantoloitten ja sairaaloiden paikallisten potilasyhdistysten, kannatusyhdistysten sekä jäsentensä ja kannatusjäsenten välillä. Liiton tuli avustaa yhdistysten perustamista sekä ohjata niiden toimintaa ja järjestää kokous-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia sekä harjoittaa kaikkea mahdollista suullista ja kirjallista valistus- ja kasvatustyötä.

Toiminnassa oli kolme keskeistä päämäärää. Tuberkuloosia kohtaan kohdistuvia sitkeitä ennakkoluuloja oli nujerrettava. Taudin sairastaneille pyrittiin löytämään sopivia työpaikkoja, perustamaan työtä tarjoavia laitoksia sekä tukemaan heidän taloudellista tilannettaan.

Tammikuussa 1945 julkaistiin Koti ja Terveys -lehti. Seuraavana vuonna lehden nimeksi muutettiin Jousi ja vähitellen se kehittyi yhä monipuolisemmaksi runoja, novelleja ja yleissivistäviä kirjoituksia sisältäväksi lukemistoksi.

Järjestön uusi nimi Tuberkuloosiliitto r.y. hyväksyttiin 1946 pidetyssä liittokokouksessa.

Kalevi Vatanen oli liiton toiminnanjohtajana 1948-1981, liiton puheenjohtajana 1981-1987 ja siitä eteenpäin hän on ollut liiton kunniapuheenjohtaja.

1950-luku merkitsi tuberkuloosin hoidossa todellista käännekohtaa. Uudet lääkkeet korvasivat nopeasti aikaisempia hoitomenetelmiä ja jo muutamassa vuodessa niistä oli tullut tehokkaita aseita taistelussa pelottavaa kansansairautta vastaan. Liiton jäsenmäärä tuolloin oli 30 000 henkilöä. Vuonna 1950 liitto alkoi julkaista jäsenkuntansa sisäistä jäsenlehteä, jonka nimeksi tuli myöhemmin, vuonna 1961 Silmu.

Vuonna 1969 liiton nimi jälleen muuttui Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaisten Liitoksi. Tuberkuloosiin sairastui vuosittain vielä yli 5 000 henkilöä. Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaisten Liitto -nimi todettiin liian pitkäksi ja se lyhennettiin vuonna 1975 muotoon Keuhkovammaliitto r.y. ruots. Lungskadeförbundet r.f.

Vuonna 1977 alettiin liitossa kampanjoida puhtaan ilman puolesta. Vuoden 1984 lopussa jäsenmäärä ylitti 40 000 ja yhdistyksiä oli 81.

17. lokakuuta 1984 liitto järjesti ensimmäisen kerran "Päivä ilman tupakkaa" - kampanjan. Tätä kampanjaa jatkettiin vuosikaudet eteenpäin.

Vuoden 2000 toukokuussa liitto muutti nimensä muotoon Hengitysliitto Heli ry ruots. Andningsförbundet Heli rf. Samaan aikaan myös Silmu-lehden nimeksi muutettiin Hyvä Hengitys. Vuonna 2010 Hengitysliiton graafinen ilme uudistui ja sen myötä lehden nimeksi tuli Hengitys-lehti. Vuonna 2011 Hengitysliito juhli 70-vuotista taivaltaan teemalla ”Hengitysterveys on jokamiehenoikeus”. Merkkivuoden tapahtumat käynnistettiin hengityssairaan arjesta kertovalla valokuvanäyttelyllä Helsingin päärautatieasemalla.

Vuoden 2012 alusta lähtien liiton nimeksi yksinkertaistettiin Hengitysliitto ry.

Hengitysliiton omistuksessa ollut Verven kuntoutustoiminta siirtyi vuonna 2015 KK-Kunto Oy:lle (nyk. KK-Verve Oy). Toiminta jatkuu Verve-nimen alla. 

Vuonna 2016 liitossa on 91 jäsenyhdistystä ja jäsenmäärä on 30 000. Suurin osa jäsenistä sairastaa astmaa. Tuberkuloosia sairastaa enää vain noin kymmenen prosenttia jäsenistöstä.

Lähteet

• Helin vuosikertomus 2007, http://www.hengitysliitto.fi
• Hengitysliiton vuosikertomus 2011, http://www.hengitysliitto.fi

Aiheesta muualla

• Hengitysliiton kotisivut