FC Haka
FC Haka | ||||
---|---|---|---|---|
Koko nimi | Valkeakosken Haka | |||
Perustettu | 1934 | |||
Kaupunki | Valkeakoski | |||
Kenttä | Tehtaan kenttä | |||
– kapasiteetti | 3 200 | |||
Sarja | Veikkausliiga | |||
Sarjataso | 1. | |||
Värit | ||||
Puheenjohtaja | Marko Laaksonen | |||
Päävalmentaja | Andy Smith | |||
Kapteeni | Niklas Friberg | |||
|
Mitalit | ||
---|---|---|
Mestaruussarja, Veikkausliiga | ||
Kultaa | 1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004 | |
Hopeaa | 1955, 1957, 1963, 1976, 1980, 2003, 2007 | |
Pronssia | 1959, 1961, 1966, 1978, 1981, 1982, 1983, 1991, 2002, 2006 | |
Suomen Cup | ||
Kultaa | 1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005 | |
Hopeaa | 1980, 1983, 1989 | |
Liigacup | ||
Kultaa | 1995 |
FC Haka (Haka) on vuonna 1934 perustettu valkeakoskelainen jalkapalloseura, joka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. Hakan edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa, jonne se nousi kauden 2019 päätteeksi.
Haka on yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja. Se on voittanut Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa ja Suomen Cupin 12 kertaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Liikaa epäolennaisten yksityiskohtien listaamista, paljon epäluotettavia tietoja, kun ei kerrota tiedoille lähteitä |
Hakan perustaminen ja alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkeakosken Haka perustettiin 1930-luvun alkupuolella. Perustamisvaiheessa Hakaan muodostettiin voimistelu-, hiihto- ja luistelujaostot. Jalkapallojaosto seuraan perustettiin vuonna 1934. [1]
Ensimmäisen ottelunsa Haka pelasi syksyllä 1934 Tampereella Hämeen piirin B-sarjassa TaPa:n kakkosjoukkuetta vastaan. Ottelu päättyi Hakan selvään 0–5-tappioon. Vuonna 1943 Haka nousi nykyistä Ykköstä vastaavaan Suomensarjaan. Jos Hakan sijoitus olisi sarjassa ollut parempi, se olisi noussut seuraavaksi kaudeksi Mestaruussarjaan. [2] Ylimmälle sarjatasolle Haka nousi vuonna 1949 ensimmäisenä ei-kaupunkilaisena joukkueena. Seuran merkittävä taustavaikuttaja ja tukija oli vuorineuvos Juuso Walden, joka kuului seuran perustajiin 1930-luvulla.[3]
1960- ja 1970-luvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luku oli Hakalle menestyksekästä aikaa. Vuoden 1960 tuloksiin tuskin yltää enää mikään joukkue. Haka sai 41 pistettä 44 mahdollisesta, maalisuhde oli 78–23, ja seurasta tuli Suomen ensimmäinen tuplamestari (liigan ja cupin voitto samalla kaudella). 1960-luvulla Haka voitti kolme mestaruutta eikä sijoittunut kertaakaan seitsemän parhaan ulkopuolelle. 1970-luvulla ajat muuttuivat seurassa huonommiksi, sillä kauden 1972 päätteeksi Haka putosi pääsarjasta. Putoaminen tosin paikattiin jo seuraavalla kaudella, siitä pitivät huolen uudet vahvistukset Matti Paatelainen, Esko Ranta, Martti Kuusela ja Pekka Heikkilä.
Seura palasi myös pian takaisin huipulle, sillä vuonna 1977 Haka saavutti toisen tuplamestaruutensa. Mestaruus oli Hakalle siihen mennessä neljäs ja 23. lokakuuta Helsingissä Suomen cupin finaalissa tullut 3–1 voitto Seinäjoen Palloseurasta oli Hakan kuudes cup-mestaruus[4].
1980-luvusta nykypäivään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvulla Haka ei voittanut kertaakaan mestaruutta, mutta sen sijaan cupin kolme kertaa. Nuo voitot takasivat paikan Cup-voittajien cupiin, ja siellä vastustajaksi tuli italialainen huippujoukkue Juventus. Haka hävisi molemmat ottelut, mutta tappiot olivat niukkoja (0–1 ja 0–1). 1990-luvun alussa Haka pelasi erittäin ailahtelevasti. Vuonna 1991 perustettiin FC Haka ry ja jalkapallojaosto erosi vanhasta Valkeakosken Haka ry:stä omaksi yhdistyksekseen. Vuonna 1993 putoaminen liigasta oli hiuskarvan varassa, vuonna 1995 Haka voitti jälleen tuplan, ja vuonna 1996 joukkue putosi liigasta. Tasaisuutta ja nousua turvaamaan hankittiin englantilaislähtöinen Keith Armstrong, josta tuli myöhemmin yksi Suomen tunnetuimmista jalkapallovalmentajista. ”Keken” ensimmäinen kausi toi nousun ja Suomen cupin voiton. Lisäksi seuraavat kolme kautta päättyivät mestaruusjuhliin. Kaudella 2001 putki katkesi ja Haka jäi neljänneksi. Vaikka kausi ei tuonut kehuttavaa sarjasijoitusta, seura sai pelata kovia otteluita, sillä Mestarien liigan karsinnassa vastaan asettui Liverpool, riveissään muun muassa Sami Hyypiä. Armstrong siirtyi HJK:n valmentajaksi, ja seuran entinen luottomaalivahti Olli Huttunen valittiin uudeksi käskijäksi. Huttusen ensimmäisenä kautena tuli neljäs sija ja yksi cup-voitto lisää, toisena kautena kolmas sija, ja kolmas kausi toi yhdeksännen liigamestaruuden. Kaudella 2007 Haka sijoittui toiseksi Veikkausliigassa.
Koskisen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauteen 2008 FC Haka joutui valmistautumaan pahojen taloudellisten ongelmien varjossa. Huhtikuussa 2008 perustettiin FC Haka Oy pelastamaan FC Hakan toiminta. Seura sai osakeannin kautta pelastusoperaatioon yli 150 tukijaa ja FC Hakan kausi 2008 voitiin pelata loppuun. Osakeyhtiön pääomistajaksi tuli yhtiöidensä kautta Hakan entinen pelaaja Sedu Koskinen. Mukaan talkoisiin lähtivät sarja- ja UEFA-paikan pelastamiseksi myös Valkeakosken Kaupunki, UPM, Luopoisten Säästöpankki sekä Osuuspankki. Näiden tukijoiden panos oli myös erittäin merkittävä sekä Hakan UEFA-cup taipaleen että koko seuran selviämisen kannalta.
Koskinen lähti johtamaan seuraa tarmokkaasti ja näkyvinä muutoksina hänen johdollaan maalattiin 2009 Tehtaan kentän katsomot, katsomon yhteyteen perustettiin päivittäin toimiva Paviljonki-ravintola ja yleisömäärät lähtivät menestyksen mukaan nousuun. Koskinen yhdisti FC Haka Oy:n urheilun ja kolme Valkeakoskelaista ravintolaa.
Tilikaudella 2009 FC Haka Oy teki tappiota noin 1,5 miljoonan euroa. Vuonna 2010 seura ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka Koskinen oli sijoittanut FC Haka Oy:öön vuoden aikana lähes miljoona euroa. [5][6] Koskinen oli pitänyt rahoituksellaan Hakan liigassa kaksi kautta, mutta hän teki päätöksen luopua seuran omistajuudesta kesäkuussa 2010. Heinäkuun lopulla seura piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Koskinen erosi Hakan hallituksesta sekä toimitusjohtajan tehtävistä[7]. Kuluja karsiakseen Haka päästi Ik Kyoung Namin, Antti Hynysen, Niko Ikävalkon, Jukka Santalan ja Janne Korhosen lähtemään seurasta kesällä 2010.
Koskisen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 Veikkausliigakausi oli Hakan osalta vaikea. Kauden loppua kohti putoamisen tullessa todennäköisemmäksi valmentaja Sami Ristilä sai potkut ja Hakaa yritettiin pitää Veikkausliigassa, ensin apuvalmentaja Asko Jussilan voimin ja sittemmin Juha Malisen voimin. Kausi päättyi kuitenkin Veikkausliigasta putoamiseen kahden viime kierroksen voitoista huolimatta FF Jaron voittaessa oman pelinsä viimeisellä kierroksella. Tälläkin kaudella kuten oikeastaan koko ajan vuoden 2010 jälkeen, seuran taloudellinen tilanne oli vaikea ja näin ollen seuran budjettia sekä panostusta pelaajahankintoihin jouduttiin jatkuvasti pienentämään.
Kauteen 2013 Haka lähti selkeänä nousijasuosikkina marraskuussa valmentajaksi tulleen Harri Kampmanin johdolla. Kesäkuuhun 2013 mennessä odotuksia huonommat tulokset ja sekalainen peluutus johtivat kuitenkin Kampmanin potkuihin. Kakkosvalmentaja Asko Jussilan johdolla pelattiin heinäkuun alkuun kunnes Juho Rantala siirtyi HJK:sta Hakan päävalmentajaksi. Rantalan johdolla joukkueen otteet paranivat ja lopulta Veikkausliigaan nousija ratkesi vasta kauden viimeisillä kierroksilla. Hakan osalta kausi päättyi pettymykseen ja toiseen sijaan, SJK:n noustessa Veikkausliigaan. Hakan syntinä kauden huono alun lisäksi oli lukuisat tasapelit, esimerkiksi kaikki kolme ottelua SJK:ta vastaa. Ainoa lohtu kaudesta oli Jussi Aallon maalipörssin voitto 15 maalilla.
Kausi 2014 alkoi Hakan osalta samoissa merkeissä kuin edellisetkin vuodet, vahvana nousijasuosikkina mutta talousongelmien kanssa painien. Heti alkukaudesta lähtien KTP hallitsi lähes suvereenisti Ykköstä ja vaikutti kauden puolivälissä täysin varmalta nousijalta ja seuraan viime kauden päätteeksi siirtynyt Jussi Aalto varmalta maalikuninkaalta. Haka puolestaan pelasi vaihtelevin tuloksin ja kamppaili lähinnä sijoista 2-5 Ilveksen, AC Oulun, PK-35:n ja HIFK:n kanssa. Kauden loppupuoliskolla alkoi myös Kalle Multasen armoton maalivire. Kausi päättyi lopulta erittäin värikkäiden vaiheiden jälkeen HIFK:n nousuun, KTP:n hyydyttyä todella pahasti kauden viimeisillä viikoilla. Haka sijoittui lopulta viidenneksi, tosin vain pisteen päähän kolmossijasta. Suoran nousun karattua tulleet vaisut esitykset loppukaudesta tulivat lopulta kalliiksi, sillä kauden jälkeisten lisenssisotkujen takia sekä Honka että MYPA putosivat pois Veikkausliigasta. Täydennysmenettelyn perusteella sekä kakkonen KTP että kolmonen Ilves nousivat lopulta Veikkausliigaan. Hakalle lohtua toi jälleen yksittäisen pelaajan loistava kausi, Kalle Multanen teki kauden aikana 30 maalia voittaen Ykkösen maalipörssin ja rikkoen yhden kauden maaliennätyksen. Vuodelta 1981 ollut maaliennätys oli Wladyslaw Dabrowskin nimissä 26:lla maalilla.[8]
Kauteen 2015 Haka lähti jälleen hieman pienemmällä budjetilla, ja uuden valmennusorganisaation johdolla, koska Juho Rantalan sopimusta ei jatkettu kauden jälkeen.[9] Uudeksi päävalmentajaksi valikoitui vahvasti Haka-taustainen Kari Martonen, apuvalmentajaksi tuotiin FC Hämeenlinnan organisaatiosta Lauri Hakanen. Entinen apuvalmentaja Asko Jussila siirrettiin uuteen seurapäällikön tehtävään. [10] Pelaajapuolelta voidaan mainita Hakaan paluun tehnyt Cheyne Fowler.
Vuoden 2016 syyskuussa seura antoi päävalmentaja Kari Martoselle potkut ja hänet korvasi valmentajakaksikko Asko Jussila – Olavi Huttunen.[11]
Teemu Tainion valmentamana Haka nousi takaisin Veikkausliigaan kauden 2019 päätteeksi.[12]
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tehtaan kenttä
Haka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä, joka on avattu vuonna 1934.
Stadionilla on 3 200 katettua istumapaikkaa, jotka sijaitsevat kentän kolmella sivulla kivikatsomossa (rakennettu 1960), puukatsomossa (rakennettu 1996) ja päätykatsomossa (rakennettu 2001).lähde? Kentän lounaispäädystä avautuu kentältä ja katsomoista näköala UPM-Kymmene -konserniin kuuluvaan Tervasaaren paperitehtaaseen, josta kenttä saa nimensä.
Kenttä sijaitsee osoitteessa Tehtaankatu 9.
Pelaajat ja valmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitetty 23.1.2023 [13]
Nykyinen joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Valmennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Päävalmentaja: Andy Smith
- Apuvalmentaja: Sander Guerreiro
- Fysiikkavalmentaja: Alejandro Peris Mora
- Maalivahtivalmentaja: Pauli Jussila
- Fysioterapeutti: Martti Rajala
- Lääkäri: Mikko Seppälä
- Joukkueenjohtaja: Hannu Heikkinen
- Huoltaja: Asko Jussila
Entisiä pelaajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hakan tunnetuin kasvatti on Juhani Peltonen, joka valittiin neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Peltonen pelasi Hampurin HSV:ssa kaudet 1964–1966. Muita Valkeakoskella syntyneitä A-maajoukkueessa pelanneita kasvatteja ovat Antti Nieminen, Veijo Valtonen, Olli Mäkinen, Markku Kumpulampi, Esko Malm, Mauri Tuuri, Asko Mäkilä, Matti Pitko, Mauri Paavilainen, Juhani Tapola, Markku Lahti, Markku Närvä ja Jussi Nuorela.
Saavutukset ja ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus: 9 (1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004)
- Suomen Cup: 12 (1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005)
- Liigacup: 1 (1995)
- Ykkösliiga/Suomensarja: 3 (1949, 1997, 2019)
Sarjasijoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Eurocup-ottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1Q = karsintakierros
- 1R = ensimmäinen kierros
- 1/8 = neljännesvälierä
- 1/4 = puolivälierä
Kausi | Kilpailu | Kierros | Maa | Vastus | Tulos |
---|---|---|---|---|---|
1961–1962 | Euroopan cup | 1/8 | Standard Liege | 1–5, 0–2 | |
1963–1964 | Euroopan cup | Q | Jeunesse d'Esch | 4–1, 0–4 | |
1964–1965 | Cup-voittajien cup | 1R | Skeid Oslo | 0–1, 2–0 | |
1/8 | AC Torino | 0–1, 0–5 | |||
1966–1967 | Euroopan cup | 1R | RSC Anderlecht | 1–10, 0–2 | |
1970–1971 | Cup-voittajien cup | 1R | TsSKA Sofia | 0–9, 1–2 | |
1977–1978 | Uefa-cup | 1R | Górnik Zabrze | 3–5, 0–0 | |
1978–1979 | Euroopan cup | 1R | Dynamo Kiev | 0–1, 1–3 | |
1981–1982 | Uefa-cup | 1R | IFK Göteborg | 2–3, 0–4 | |
1983–1984 | Cup-voittajien cup | 1R | Sligo Rovers | 1–0, 3–0 | |
1/8 | Hammarby IF | 1–1, 2–1 | |||
1/4 | Juventus | 0–1, 0–1 | |||
1986–1987 | Cup-voittajien cup | 1R | Torpedo Moskova | 2–2, 1–3 | |
1989–1990 | Cup-voittajien cup | 1R | Ferencvaros | 1–5, 1–1 | |
1996–1997 | Uefa-cup | 1Q | FC Flora Tallinn | 2–2, 1–0 | |
2Q | Legia Varsova | 0–3, 1–1 | |||
1998–1999 | Cup-voittajien cup | Q | Bangor City | 2–0, 1–0 | |
1R | Panionios FC | 0–2, 1–3 | |||
1999–2000 | Mestarien liiga | 1Q | HB Tórshavn | 1–1, 6–0 | |
2Q | Rangers FC | 1–4, 0–3 | |||
2000–2001 | Mestarien liiga | 1Q | Linfield FC | 1–2, 1–0 | |
2Q | Inter Bratislava | 0–0, 0–1 | |||
2001–2002 | Mestarien liiga | 1Q | Valletta FC | 0–0, 5–0 | |
2Q | Maccabi Haifa | 0–1, 3–0 | |||
3Q | Liverpool FC | 0–5, 1–4 | |||
2001–2002 | Uefa-cup | 1R | 1. FC Union Berlin | 1–1, 0–3 | |
2002 | Intertoto-cup | 1R | FK Obilic Belgrado | 2–1, 1–1 | |
2R | Fulham FC | 0–0, 1–1 | |||
2003–2004 | Uefa-cup | Q | Hajduk Split | 2–1, 0–1 | |
2004–2005 | Uefa-cup | 1Q | Etzella Ettelbruck | 2–1, 3–1 | |
2Q | Stabæk IF | 1–3, 1–3 | |||
2005–2006 | Mestarien liiga | 1Q | FC Pyunik Jerevan | 1–0, 2–2 | |
2Q | Vålerenga IF | 0–1, 1–4 | |||
2006–2007 | Uefa-cup | 1Q | Levadia Tallinn | 0–2, 1–0 | |
2007–2008 | Uefa-cup | 1Q | Rhyl FC | 1–3, 2–0 | |
2Q | FC Midtjylland | 1–2, 2–5 | |||
2008–2009 | Uefa-cup | 1Q | Cork City FC | 2–2, 4–0 | |
2Q | Brøndby IF | 0–4, 0–2 | |||
2023–2024 | Konferenssiliiga | 1Q | Crusaders FC | 2–2, 0–1 |
Seuraennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kausia pääsarjatasolla: 60
- Otteluita pääsarjatasolla: 1427
- Voittoja: 667
- Tasapelejä: 316
- Tappioita: 444
- Tehdyt maalit: 2507
- Päästetyt maalit: 1846
- Sijoitus pääsarjan maratontaulukossa: 2.
- Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 78 (1960)
- Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 15 (1977)
- Suurin voitto pääsarjassa: 9–1, Lahden Reipas (1967)
- Suurin tappio pääsarjassa: 0–9, KTP (1952)
- Yleisöennätys: 33 217 (FC Haka–Liverpool FC, Helsingin olympiastadion 2001)
- Yleisöennätys Tehtaan kentällä: 6 401 (FC Haka–HJK, 1999)
- Eniten pääsarjaotteluita: Olli Huttunen, 432
- Eniten pääsarjamaaleja: Valeri Popovitš, 151
- Eniten maaleja yhdellä kaudella: Kimmo Tarkkio (1991) ja Valeri Popovitš (1999), 23
- Eniten A-maaotteluita: Esko Ranta, 69[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin. s. 53-54. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
- ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin. s. 54,63. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
- ↑ Walden, Juuso (1907–1972) Suomen urheiluhistoriallinen seura. 20.12.2017. Viitattu 28.5.2018.
- ↑ Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2
- ↑ Kauppalehti: Sedu Koskisen Haka - rahat alkavat loppua? (Arkistoitu – Internet Archive) 7.5.2010
- ↑ Rusanen, Jonna: FC Haka henkitoreissaan - maksuhäiriöitä jo 12 Kauppalehti (kauppalehti.fi). 7.7.2010. Alma Media Oyj. Arkistoitu 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Veikkausliiga: Työryhmä antoi selvityksen FC Hakan osakkaille 30.7.2010
- ↑ Multanen rikkoi Ykkösen maaliennätyksen Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Valmentaja vaihtuu, Juho Rantala lähtee Hakasta Valkeakosken Sanomat. 11.10.2014. Valkeakosken Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Ari Virtanen: Kari Martosesta FC Hakan päävalmentaja Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Haka antoi potkut valmentajalle - tutut nimet tilalle iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2016.
- ↑ Hyvästit Ykköselle – Haka voittoon kauden päätöksessä Fchaka.fi. 20.10.2019. FC Haka Oy. Viitattu 27.10.2019.
- ↑ FC Haka: Joukkue fchaka.fi. Arkistoitu 22.12.2019. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 22.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 6.11.2009. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 7.5.2010. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
- ↑ http://www.fchaka.fi/seura
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]