Aamulehti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aamulehti
Aamulehden ensimmäisen numeron etusivu (3.12.1881).
Aamulehden ensimmäisen numeron etusivu (3.12.1881).
Lyhenne AL
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja Sanoma
Julkaisija Sanoma
ISSN ISSN 0355-6913
Levikki 98 408 (LT 2016)
Kokonaislevikki 107 477 (LT 2016)
Perustettu 1881
Päätoimittaja Sanna Keskinen vastaava
Sitoutuneisuus sitoutumaton
(1992 asti Kok.)
Kotikunta Tampere
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys 7 päivänä viikossa
Kieli suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu
Aamulehden konttori vuonna 1906.

Aamulehti (AL)[1] on vuonna 1881 perustettu tamperelainen sanomalehti. Se on levikiltään Suomen toiseksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Aamulehti oli vuosina 1998–2020 osa Alma Media -konsernia. Sen omistaa toukokuusta 2020 lähtien Sanoma.[2][3] Ensimmäinen lehti julkaistiin 3. joulukuuta 1881. Lehti oli pitkään kokoomuksen äänenkannattaja, mutta maakuntalehdistön yleistä suuntausta noudattaen se julistautui sitoutumattomaksi vuonna 1992. Aamulehden levikki vuonna 2016 oli 98 408.[4]

Aamulehteä julkaistiin aiemmin broadsheet-muodossa, mutta se siirtyi tabloidi-kokoon 1. huhtikuuta 2014.[5]

Aamulehden toimitus sijaitsee Tampereen Keskustorin laidalla Finlaysonin alueella niin sanotussa Siperia-kiinteistössä. Lehden paino toimii kaupungin eteläpuolella Sarankulmassa. Ennen muuttoa vuonna 2001 toimitus sijaitsi Sarankulmassa.

Aamulehden muut tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aamulehti.fi ja Aamulehden uutissovellus
  • Moro – torstaisin ilmestyvä viikkolehti, joka kertoo tamperelaisista ilmiöistä. Moron jakelumäärä on 175 000 kpl.
  • Koti-lehti – kodinetsijöiden, kiinteistönvälittäjien, uudisrakentajien ja vuokranantajien lauantaisin ilmestyvä lehti. Asuntoilmoitusten ohessa Koti tuo esille ajankohtaisia asumisen aiheita.

Linja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamulehti julisti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[6]

Kohu sepitetyistä jutuista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamulehti poisti 551 toimittaja Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun Kuusela oli elämäkerrassaan kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin lehdelle kirjoittamissaan jutuissa.[7][8] Aamulehti valitsi tutkija Maria Lassila-Merisalon selvittämään Kuuselan juttujen toden­peräisyyttä[9].

Lassila-Merisalo tutki Aamulehden poistamat, Kuuselan vuosina 2015–2023 kirjoittamat jutut. Lassila-Merisalo kuvaili Kuuselan käyttäneen teksteissään kaunokirjallisia keinoja ja myös puhdasta sepitettä, ja lisäksi laiminlyöneen eräitä journalismin perusperiaatteita, mutta hän ei kuitenkaan löytänyt viitteitä siitä, että Kuusela olisi tarkoituksellisesti johtanut toimitusta tai lukijoita harhaan tai tavoitellut toiminnallaan mitään erityistä etua. Lassila-Merisalon mukaan lehden vakituiset lukijat tunnistivat Kuuselan jutut omaksi lajikseen ja osa heistä myös piti niitä arvossa. [10]

Kuuselan jutuista noin 30 sisälsi sepitettä ja noin kymmenessä niistä keksitty aineisto oli muodossa, jota lukija ei voinut tunnistaa sepitteeksi. Journalismieettisiä ongelmia oli kaikkiaan noin viidessä prosentissa selvitysaineiston 607 jutusta.[11]

Selvityksen jälkeen Aamulehti palautti Kuuselan jutut lehden verkkosivuille erityismerkinnöin varustettuina.[12]

Vastaavat päätoimittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja toimittajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo: A Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.1.2016.
  2. ↑ Sanoma ostaa Aamulehden, Satakunnan Kansan ja 13 muuta Alman lehteä Yle Uutiset. 11.2.2020. Viitattu 22.6.2020.
  3. ↑ Kilpailuviranomainen hyväksyi Sanoman ja Alman yrityskaupan Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 22.6.2020.
  4. ↑ LT ja JT Tarkastustilasto 2016 mediaauditfinland.fi. 30.6.2017. Viitattu 30.10.2017.
  5. ↑ Aamulehti muuttuu tänään tabloidiksi; Kaleva 1.4.2014.
  6. ↑ Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit – eduskunnan puhemies on jatkossa puheenjohtaja Aamulehti - Pääkirjoitukset. 16.9.2017. Arkistoitu 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  7. ↑ Matti Kuusela Ylelle: En arvannut, että minua ruvetaan syyttämään – myönsi keksineensä juttuihinsa kohtauksia Yle Uutiset. 22.3.2024. Viitattu 19.6.2024.
  8. ↑ Aamulehti: Aamulehti poistaa 551 toimittaja Matti Kuuselan juttua verkosta Aamulehti. 22.3.2024. Viitattu 19.6.2024.
  9. ↑ Journalismi | Aamulehti valitsi tutkija Maria Lassila-Merisalon selvittämään Matti Kuuselan juttujen todenperäisyyttä Helsingin Sanomat. 28.3.2024. Viitattu 28.3.2024.
  10. ↑ Aamulehti: Lue tästä Matti Kuuselan juttuja koskevan selvityksen tiivistelmä sanasta sanaan Aamulehti. 18.6.2024. Viitattu 19.6.2024.
  11. ↑ Sanna Niittykoski: Näin tutkija kommentoi selvitystään Matti Kuuselan jutuista Aamulehti. 18.6.2024. Viitattu 19.6.2024.
  12. ↑ Sanna Niittykoski: Näin tutkija kommentoi selvitystään Matti Kuuselan jutuista Aamulehti. 18.6.2024. Viitattu 19.6.2024.
  13. ↑ Lehtidynastia; Aamulehti 3.12.2021, sivu B25
  14. ↑ a b Hannu Olkinuora Aamulehden päätoimittajaksi. Helsingin Sanomat, 22.12.1994, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
  15. ↑ Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi Jussi Tuulensuu. Yle uutiset 15.2.2018
  16. ↑ Tuulensuu siirtyy aamulehden vt. vastaavaksi päätoimittajaksi. (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti 27.9.2017
  17. ↑ Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu jättää tehtävänsä Aamulehti. 13.3.2023. Viitattu 13.3.2023.
  18. ↑ Airo, Tatu: Aamulehti rekrytoi nyt uuden vastaavan päätoimittajan – Väliaikaisesti tehtävää hoitaa Tomi Lähdeniemi Aamulehti. 22.3.2023. Viitattu 9.4.2023.
  19. ↑ Sanna Keskinen siirtyy Kalevasta Aamulehden uudeksi vastaavaksi päätoimittajaksi Yle Uutiset. 26.6.2023. Viitattu 6.9.2023.
  20. ↑ Matti Apunen Aamulehden toiseksi päätoimittajaksi. Alma, 8.4.1998. (Viitattu 2.5.2018)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aamulehti&oldid=22463121”